Kohti vallankumouksellista ympäristöpolitiikkaa

Tavallisen työläisen ja ympäristöliikkeen välille on muodostunut suuri kuilu, eikä työväki koe kamppailua ympäristökysymyksistä omakseen. Valtion päämiesten jorinat Kööpenhaminassa eivät liikuta perusduunaria pätkääkään. Myös Vihreän liiton porvarillinen hömppäpolitiikka on omalta osaltaan vähentänyt “vihreitten arvojen” käsitteen uskottavuutta.

Toisaalta mielenkiintoinen seuraus tästä on ollut uusien antikapitalististen pienpuolueiden tai ryhmittymien kuten uuden Vihreän puolueen ilmaantuminen. Antikapitalistinen, ekologinen puolue on kuitenkin jo olemassa, ja se on Suomen kommunistinen puolue.

Miten sitten tuoda konkreettisesti esille sosialistinen, luokkakantainen vaihtoehto porvarilliselle ympäristöpolitiikalle? Miten paljastetaan kaksinaamainen “Vihreä” politiikka, joka hyväksyy lähipalvelujen leikkaukset, sodankäynnin ja ydinvoiman lisärakentamisen mukisematta? Kuinka voidaan esittää positiivisessa valossa uusi yhteiskunta joka ei perustu kapitalistiseen kulutuksen kasvuun, ja joka siten saattaa tarkoittaa jopa totuttujen elinstandardien keskimääräistä laskua?

Puolueosastomme on omalta osaltaan viritellyt dialogia ay-liikkeen ja ympäristöliikkeen välille tuomalla molempien edustajat saman pöydän ääreen keskustelemaan. Hedelmällisintä saattaakin olla käydä puhumaan juuri käytännönläheisesti ja ammattikohtaisesti siitä, mitä ympäristökysymykset tarkoittavat juuri omalla kohdalla. Käykin ilmi, että korkealentoiset teoreettiset käsitteet kestävä kehitys ja ekologisuus ovat käytännön arkielämässä yhtä kuin lyhyempi työpäivä, ihmisläheisempi työllistäminen ja kiireen vähentäminen, jotka ovat työväenliikkeen perinteisiä vaatimuksia. Yhteiskunnan uudistamisella ja järkevöittämisellä on myös selkeä työllistävä vaikutus – jonkunhan ne biokaasureaktorit ja tuulivoimalatkin on rakennettava ja ylläpidettävä.

Näin tuodaan luontevasti esiin se perustavanlaatuinen tosiseikka, että jos yhteiskunnallinen tuotanto on suurin ympäristörasite ja muodostunut uhkaksi planeetallemme, eikä porvaripuolueilta löydy keinoja sen hillitsemiseen, työväen ainoa ratkaisu on tuotantovälineiden haltuunotto ja uuden, terveemmän tuotantojärjestelmän rakentaminen.

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: