Työaikaa lyhentämällä uudet normit työelämään

Lyhentämällä työaikaa ansiotasoa alentamatta siten, että yleinen päivittäinen työaika on kuusi tuntia ja viikkotyöaika
30 tuntia, luodaan uudet työntekijöiden oikeudet paremmin turvaavat normit työelämään. Uudistus voidaan ja se on välttämätöntä toteuttaa työnantajia velvoittavalla lainsäädännöllä. Työajan lyhentämiselle voidaan avata tietä myös ay-liikkeen sopimuspolitiikalla.

Tässä esitetyn aloitteen perusteluissa on osoitettu, että työajan lyhentämisellä saataisiin aikaan huomattava tulonsiirto palkansaajien hyväksi. Esitetty uudistus korjaisi voittojen ja palkkojen välisen tulonjakosuhteen Suomessa pitkän aikavälin keskiarvon mukaiseksi. Työllisyyttä työajan lyhentäminen kohentaisi merkittävästi. Palkkaamalla lisää työvoimaa voidaan työllistää 250 000 – 300 000 henkilöä.
Tämä edellyttää, että ay-liikkeelle ja työntekijöille luodaan edellytykset valvoa tehokkaasti lain toteuttamista.

Ranskan kokemus osoittaa, että työaikaa voidaan lyhentää ansiotasoa alentamatta ja että sillä on myös työllisyyteen ja talouteen positiivisia vaikutuksia.

Yhä tärkeämmiksi perusteluiksi työajan lyhentämisen toteuttamiseksi ovat nousseet työelämän pahoinvoinnin jatkuvaan lisääntymiseen ja perhepolitiikkaan liittyvät syyt. Hiostaminen ja myös työajan pitkälle viedyt joustot ovat kasvattaneet stressin ja työuupumuksen kestämättömiin mittoihin. Tämä näkyy erittäin vahvasti myös perheiden kasvavana pahoinvointina. Työelämän palauttaminen säännönmukaisiin uomiin ja lisäajan antaminen lapsille, perheille ja ystäville on turvattavissa vain lakiteitse työaikaa lyhentämällä. Stressistä vapaa aika lasten kanssa olisi avokas lahja monille perheille.

Hyvinvoinnin kannalta keskeistä on myös se miten julkiset palvelut toimivat ja miten niitä on saatavissa. Tämänkin ongelman ratkaisemisessa työajan lyhentämisellä on erittäin suuri merkitys. Ensinnäkin; työajan lyhentämisen puitteissa voidaan parantaa palvelujen laatua ja saatavuutta palkkaamalla lisää työvoimaa ja toteuttamalla palvelutuotannossa esimerkiksi 6+6 työaikavuoroja. Toiseksi; julkisten palvelujen rahoituspohja parantuu, kun verotulot kasvavat työttömyyskulujen vähentyessä ja tulonjaon muuttuessa oikeudenmukaisemmaksi. Näin voidaan siirtyä leikkauslinjalta palvelujen kehittämisen tielle.

Suomen kommunistinen puolue jätti syksyllä 1998 eduskuntaryhmille, työministeriölle, SAK:lle, STTK:lle, Akavalle ja Työttömien Valtakunnalliselle Yhteistoimintajärjestölle lakiesityksen työajan lyhentämiseksi. Ennen muuta työnantajapiirien ja hallituspuolueiden vastustuksen takia työajan lyhentämisessä ei ole kuitenkaan edetty. SKP onkin käynnistänyt kansalaisaloitteiden kampanjan ja esittää kaikille asiasta kiinnostuneille yhteistyötä vaatimusliikkeen voimistamiseksi työajan lyhentämisen puolesta.

Perusteluiltaan ajankohtaistettu esitys laiksi työajan lyhentämisestä on luettavissa SKP:n sivuilta. Siinä on täsmennetty myös siirtymäkauden toimenpiteitä edellisen aloitteen herättämän keskustelun ja kommenttien pohjalta.

Advertisements

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: