Kataisen silmänkääntötemppu

Valtionvarainministeri Jyrki Katainen (kok.) esitti tiistaina vastauksensa eduskunnan välikysymykseen tulo- ja terveyserojen radikaalista kasvusta. ”Tilastoja on helppo vääristellä ja niiden taakse on helppo piiloutua,” selitteli Katainen.

Ministeri todisti väitteensä välittömästi todeksi piiloutumalla Tilastokeskuksen vuoden 2009 tuloerojen kehitystä kuvaavan tilaston taakse. Taika-Jimiltä opitun maagisen eleen siivittämänä Katainen totesi, että tuloerot ovat supistuneet jokaisena vuonna, jolle nykyhallitus on laatinut budjetin.

Ja toden totta, jos tilastoa äkkiseltään katsoo, tuloerot vaikuttavat supistuneen. Rikkaiden ja köyhien käyrät ovat lähempänä toisiaan kuin vuosi sitten. Tyhmempi voisi tästä päätellä, että Suomi on muuttunut tasavertaisemmaksi ja luokkaerot kaventuneet.

Kyseessä on täysi silmänkääntötemppu, sillä erojen kaventuminen johtuu rikkaimman yhden prosentin pääomatulojen pienenemisestä. Pääomatulojen romahdus puolestaan johtuu finanssikriisistä ja lamasta, joista hallitus tuskin haluaa ottaa vastuuta niskoilleen. Rikkaat ovat siis joutuneet luopumaan kolmannesta yksityisveneestään tai lomahuvilastaan, mutta köyhimmillä ei mene yhtään sen paremmin.

Lähde: Trends in top income shares in Finland 1966-2007 (Riihelä-Sullström-Tuomala 2010)

Tarkkasilmäisempi näkee tilastosta, että pienituloisimmassa kymmenesosassa asuntokuntaväestöä reaalitulojen kasvu oli vain puoli prosenttia. Tämä puolen prosentin kasvu ei mitenkään riitä kasvaneen verotuksen, inflaation ym. vaikutusten kompensoimiseen. Käytännössä pienituloisilla menee siis itse asiassa selkeästi huonommin kuin viime vuonna ja heidän tulotasonsa on yhä kauempana muista tuloluokista.

Lähde: Trends in top income shares in Finland 1966-2007 (Riihelä-Sullström-Tuomala 2010)

Tilastokeskuksen tilastosta ei myöskään ilmene, että pienituloisiksi luettavia on yhä enemmän ja pitkäaikaisemmin. Sitä varten on katsottava eri tilastoa. Talouselämä-lehden artikkeli kertoo, että Suomessa oli viime vuonna 477 000 pitkittyneesti pienituloista, jotka ovat kuuluneet pienituloiseen asuntokuntaan kolmen edellisvuoden aikana vähintään kahtena vuotena. Yle Uutiset puolestaan kertoi viime kuussa, että huonotuloisten keskuuteen on kasvanut lähes tuloton kurjalisto.

– Kurjien joukko on kasvussa. Köyhienkin kesken tapahtuu eriarvoistumista. Niiden, jotka elävät pelkällä perustyöttömyysrahalla, köyhyysaste on jo 90 prosenttia. Ja noin puolet pelkkää kansaneläkettä saavista yksinäisistä ihmisistä elää köyhyysrajan alapuolella.

Samaa sanomaa kertoo satojen metrien hiljainen jono, joka kaartaa esimerkiksi Helsingin Myllypurossa elintarvikejaolle jo aamulla. Monien rahat eivät riitä edes bussiin, vaan leipäjonoon kahlataan rännässä.

Köyhyystutkija, professori Olli Kangas selittää niitä tilastoja, jotka näyttävät, että suhteellinen köyhyys olisi laskenut.
– Asia seurailee taantuman myötä edellislaman latuja: keskitulo, josta köyhyysraja lasketaan on myös laskenut.
Kankaan mukaan se, millä vauhdilla köyhyys on lisääntynyt tässä maassa, hakee vertaistaan OECD-maiden joukossa.

Lähde: Trends in top income shares in Finland 1966-2007 (Riihelä-Sullström-Tuomala 2010)

Muutkin pienemmät tuloluokat ovat jymähtäneet suunnilleen samalle palkkatasolle vaikka hintataso ja kulutuksen verotus nousevat kohisten. Suurimmalla osalla väestä reaalitulot kasvoivat toissa vuonna noin 2 prosenttia, kun uusin virallinen inflaatioluku on 2,9 prosenttia. Esimerkiksi elintarvikkeiden hinta on kallistunut vuodessa kuitenkin vielä paljon enemmän. Talouselämä tarjoilee lisää lukuja:

Erityisen kalliiksi elämä on käynyt, jos aikoo tehdä keittiössä jotain. Esimerkiksi vuosi sitten joulukuussa kilo paprikaa maksoi Tilastokeskuksen mukaan 2,87 euroa. Viime joulukuussa hinta oli 4,80 euroa. Hinnankorotus on 67 prosenttia.

Muita hurjia nousijoita: kukkakaalin kilohinta on noussut 2,55 eurosta 3,70 euroon. Korotusta 45 prosenttia. Myös sipulit (65 prosenttia), porkkanat (35 prosenttia) ja banaanit (24 prosenttia) ovat kallistuneet tuntuvasti.

Hinnoissaan on myös puolen kilon kahvipaketti. Vuoden 2009 jouluna se maksoi keskimäärin 2,79 euroa. Vuoden 2010 joulukuussa hinta oli 3,55 euroa.

Ja annas olla kun likaiset astiat pitäisi tiskata. Konetiskiaineen kilohinta on noussut 58 prosenttia 6,07 euroon.

Tuloerotilasto ei myöskään näytä esim. kotitalouksien velkaantumiskehitystä, joka on ollut jatkuvassa kasvussa. Tässä ei liene mitään yllättävää – kun ostovoimaa ei ole, se pitää keksiä tyhjästä.

***

Köyhyydestä puhuminen on ajankohtaista juuri nyt. Tiedotusvälineissä todetaan, että ”köyhiä on jatkossa yhä enemmän”. Se kerrotaan meille ilmoitusasiana. Porvarihallitus pesee kätensä ja tarjoaa leipäjonoille mahantäytteeksi korillisen tilastoja ja julkilausumia.

Köyhyys ei kuitenkaan ole mikään luonnonlaki, johon me emme voisi vaikuttaa. Eriarvoisuutta on kasvatettu tietoisella politiikalla ja samalla tavalla sitä voidaan myös vähentää.

Hyvä, jos eduskunnassakin tämä on vihdoin ymmärretty!

Advertisements

6 responses to this post.

  1. Hieno tämä Sipon köyhyyskirjoitus. Oikeisto kieltää koko ongelman, niinkuin Katainen, tarkasti harkituilla väitteillä. Niihin vastaaminen ei ole aina helppoa. Tästä kirjoituksesta on todella hyötyä.

    Vastaus

  2. Posted by Olli-Pekka Haavisto on helmikuu 13, 2011 at 13:18

    Hei Sippo,

    hyvä kirjoitus. Mutta olisi hyvä, jos noiden graafien yhteydessä olisi täsmälliset, yksiselitteiset lähdetiedot. Niiden puuttuessa graafien infoa on mahdoton käyttää sellaisissa tilanteissa, joissa vastaväittäjä yrittää murtaa argumentoinnin kyseenalaistamalla lähteet.

    Olli-Pekka

    Vastaus

    • Terve, hyvä että huomautit. Graafien taustatiedot löytyvät artikkelin hyperlinkeistä, mutta tarkka Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen lähdetutkimus voidaan mainita tässä vielä erikseen: Trends in top income shares in Finland 1966-2007 (Riihelä-Sullström-Tuomala 2010)

      Tutkimus päättyy 2007, mutta tarjoaakin lähinnä taustatietoa suomalaisen yhteiskunnan tulojen jakautumiseen. Ylimpien tulojen koostumus on muuttunut hyvin erilaiseksi 1990-luvun puolivälin jälkeen, eikä tämä trendi ole merkittävästi muuttunut nykypäivään mennessä. Ns. eriytetty tuloverojärjestelmä, jossa pääomatuloa verotettiin saman suhteellisen veroprosentin mukaan, on vähentänyt verotuksen progressiivisuutta ja lisännyt ylimpien tulojen osuutta Suomessa.

      Ajankohtaisimmat tilastot joihin viittaan artikkelissa löytyvät Tilastokeskuksen sivuilta ja niihin on linkitetty tekstin sisältä.

      Vastaus

  3. […] kirjoituksessani valtionvarainministeri Katainen rehvasteli, miten tuloerot ovat nykyisellä hallituskaudella kaventuneet. Se on kuitenkin johtunut lähinnä […]

    Vastaus

  4. Hei täähän on ihan mahtava kirjoitus! Mut pistä ihmeessä noiden graafien yhteyteen infot että mistä ne on peräisin, niin pahimmatkin trollit hoksaa että kyse on kunnon kamasta. Sen voi tehdä WordPressissä ihan helposti sieltä kuvan asetuksista, kyl sie vissiin tiijät…

    Vastaus

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: