Kuka valehtelee Afganistan-lennoista?

Helsinki-Vantaan lentokentän 2-terminaalin lähtöaula oli maanantai-iltana täynnä ihmisiä, jotka vastustivat pakkopalautusta Afganistaniin.

Palautuksia vastustavat järjestivät mielenosoituksen lentokentän lisäksi myös Pasilan poliisitalolla.

Mielenosoituksiin osallistui aktiivisia kansalaisia, turvapaikanhakijoita, eri uskontokuntien edustajia ja poliitikkoja yli puoluerajojen.

Poliisi käytti mielenosoittajia vastaan fyysistä voimaa ja kaasuasetta.

* * *

17426283_10154693301219081_5102139240006152605_n

Suomen perustuslain mukaan ulkomaalaista ei saa karkottaa, luovuttaa tai palauttaa, jos häntä tämän vuoksi uhkaa kuolemanrangaistus, kidutus tai muu ihmisarvoa loukkaava kohtelu.

Suomen ulkoministeriö arvioi Afganistanin turvallisuutta tällä hetkellä seuraavasti:

Turvallisuustilanne on kriittinen tai heikko koko maassa …

Afganistan on konfliktimaa, jossa väkivallan uhka on erittäin korkea. Varsinkin alueilla, joissa on kapinallistoimintaa, on aseellisten hyökkäyksien ja räjähteiden uhka. Nämä uhat koskevat myös pääkaupunki Kabulia.

Terroristi-iskujen uhka on erityisen korkea etenkin tiettyjen juhlapyhien aikaan ja suurempien yleisötapahtumien yhteydessä.

Tämä tieto käy yksiin Ilta-Sanomien lentoterminaalissa haastatteleman mielenosoittajan tietojen kanssa:

Morsal Bayat muutti itse Afganistanista Suomeen vuonna 2011. Hänen mielestään missään päin Afganistania ei tällä hetkellä ole turvallista.

–Afganistanin turvallisuustilanne on nolla.

Afganistaniin palautettaville käy hänen mukaansa hyvin heikosti.

–Jotkut heistä ei ole koskaan edes nähneet Afganistania. Jotkut lapsista ovat syntyneet Venäjällä tai Iranissa.

Lentokentällä Morsal keräsi nimiä adressiin, jolla vastustetaan ihmisten palautuksia Afganistaniin.

–Kabul ei ole yhtään turvallinen, siellä on joka päivä itsemurhapommittajia.

Ministeriöillä vaikuttaa kuitenkin olevan eri säännöt Suomen kansalaisille ja muille ihmisille.

* * *

Seuraavana päivänä Helsingin Kansalaistorille kokoontui toinen mielenosoitus samasta aiheesta.

Mielenosoitusjoukko kävi myös kysymässä asiasta suoraan sisäministeriön kansliapäällikkö Päivi Nergiltä paikan päällä.

Helsingin poliisi väitti tapahtunutta ”tunkeutumiseksi”, siinä missä sisäministeriön oma tiedote korosti mielenosoittajien saapuneen paikalle rauhallisesti.

* * *

Hallituksen reaktio tapahtumiin oli irvokas.

Ministerien ja ministeriöiden virkamiehien puheissa tapahtumat saatiin käännettyä orwellilaisittain päälaelleen. Omituisin lausunto kuultiin kansliapäällikkö Nergiltä:

Nerg kertoo, ettei voi ymmärtää, että suomalaisen oikeusjärjestelmän pohjaa, eli perus- ja ihmisoikeuksia haastetaan näin voimallisesti.

Siis ihmisoikeuksien ja perustuslain kunnioittamista vaativat mielenosoittajat muuttuivatkin ”ihmisoikeuksien haastajiksi”!

Lisäksi Nerg tarjoili tuttua paranoiapuhetta siitä, kuka salaperäinen taho voisi olla kampanjan taustalla.

– Eilen iltapäivällä lähti jollain tavalla organisoidusti ja erittäin voimakkaasti väärä informaatio liikkeelle. Sitä viestittiin sähköpostien kautta kansanedustajille ja meille kaikille sisäministeriössä ainakin viiteensataan sähköpostiin.

Viesteissä oli sama sisältö, mutta ne olivat eri ihmisiltä.

– Viestien lähettämisessä oli käytössä joku tietty malli. En ole elämässäni nähnyt sellaista sähköpostimäärää.

Nerg uskoo kyseessä olevan keskitetysti organisoitu viesti, mutta tiedon levittämisen aloittaneesta tahosta hänellä ei ole tietoa.

Hyvä kansliapäällikkö Nerg, oletteko koskaan kuulleet ”sosiaalisesta mediasta”?

Nykymaailmassa kampanjat voivat levitä omalla voimallaan verkostoista toiseen ilman keskitettyä organisaatiota. Tarvitaan vain tarpeeksi ihmisiä, jotka ovat huolissaan asiasta.

* * *

Sisäministeri Paula Risikko puolestaan oli huolissaan, että jonkun henki olisi voinut olla vaarassa maanantain mielenosoituksessa, koska hälytysajoneuvojen kulkua estettiin.

Hyvä sisäministeri Risikko, siksi kai siellä juuri oltiin liikkeellä, että tietojen mukaan jonkun henki oli vaarassa.

* * *

Myös sinimustaa sotaministeriä Jussi Niinistöä kävi heti syyhyttämään. Hänen olisi selvästi mieli tehnyt laittaa rähinöivä roskajoukko kuriin.

Niinistö syyttää blogissaan,että demarit, vasemmistoliittolaiset ja etenkin vihreät ovat agitoineet joukkojaan barrikadeille muun muassa levittämällä valheellisia tietoja.

Hyvä sotaministeri Niinistö, kuulostipa ihanan fasistiselta!

Juttuun nimen vaihtamalla tämä voisi olla uutinen Turkista, Erdoganin kabinetista. Vain hallituksella on hallussaan totuus, muu on agitaattorien valheita. Tällaisille rähinöitsijöille annetaan kaasua.

* * *

Kaikesta kaksinaamaisuudestaan huolimatta tämä hallituksen offensiivi myös toimi.

Kannoissaan tiukasti pysymisen sijaan oppositio ryhtyi pyytelemään anteeksi lausuntojaan.

Yle Uutiset tietää kertoa:

Sosiaalisen median kipakkaan keskusteluun otti kantaa myös pääministeri Juha Sipilä (kesk.) Ilta-Sanomissa. Sipilä penää ”faktoja kohdilleen” (siirryt toiseen palveluun).

– Pikkaisen liikutaan äärirajoilla tässä poliittisessa viestinnässä, koska poliisilta saamani tiedon mukaan alaikäisiä lapsia tai raskaana olevia naisia ei ollut tuolla lennolla, sanoo pääministeri Ilta-Sanomille.

Milloin muistatte viimeksi, että hallitus tai ministeri Sipilä olisivat pyydelleet anteeksi virheellisiä tai suorastaan valheellisia tietojaan?

* * *

Mitkä sitten olivat tapauksen faktat?

  • Poliisin mukaan tieto siitä, että afganistanilaista odottavaa äitiä ja perhettä oltiin poistamassa Suomesta, piti itse asiassa paikkansa.
  • Tätä karkotusta päätettiin viime tingassa lykätä ennen palautuslentoa. Ei siis edes perua, vaan tilanne voi olla hyvin edessä seuraavan lennon yhteydessä. Suomella ei ole virallista linjaa, jonka mukaan lapsia tai raskaana olevia ei voitaisi pakkopalauttaa Afganistaniin tai muihin lähtömaihin.
  • Paluulento lähti Suomesta mukanaan 10 ihmistä, joukossa ainakin yksi perhe, takaisin Kabuliin epäinhimillisiin olosuhteisiin.

Tieto raskaanaolevan naisen joutumisesta palautusprosessiin ei siis ollut valheellinen tieto, toisin kuin sinimusta sotaministerimme esitti.

Tämä ilmiö ei myöskään ole uusi. Ministeriön mukaan tänä vuonna on tehty vastaavia palautuslentoja kuusi kappaletta. Niistä kolme on tehty Afganistaniin. Viime vuonna lentoja oli 30 kappaletta.

(Mielenkiintoista on sekin, että yksikään ”maahanmuuttokriitikko” joka hurskastelee, miten tänne pitää ottaa naisia ja lapsia eikä raavaita miehiä, ei ole rynnännyt estämään näitä perheiden karkotuksia.)

Tämän toiminnan mahdollistava sopimus on solmittu jo viime vuoden puolella – kiristämällä Afganistanin hallitusta.

Blogissaan Feministisen puolueen puheenjohtaja Katju Aro kirjoittaa skarpisti:

Pakkopalautuksissa Kabuliin on kyse EU:n jo lokakuussa tekemästä sopimuksesta Afganistanin kanssa. Sen mukaan EU palauttaa Kabuliin 80 000 afgaania, koska vapaaehtoisesti heistä on suostunut palaamaan vain 5 000. Sopimus herätti syksyllä kansainvälistä huomiota erityisesti siksi, että erään vuodetun muistion mukaan Afganistania kiristettiin sopimiseen uhkaamalla maata EU:n kehitysavun leikkaamisella. EU kielsi painostuksen ja myös sisäministeri Paula Risikko esitti julkisuudessa, että raha ei vaikuttanut sopimuksen syntyyn.

Ihmisoikeuksia ja perustuslakia rikkovissa pakkopalautuksissa ei ole kyse ”vain” siitä, että meillä on Suomessa vallassa ihmisarvon päälle sylkevä rasistinen oikeistokopla, vaan kyse on myös räikeästä EU-tason uuskolonialismista. Länsimaat ovat olleet osallisena Afganistanin rikkomisessa ja ryöstämisessä kymmenien, ellei satojen vuosien ajan.

Nyt viimeisenä loukkauksena sitten kiristämme yhtä maailman huonoimmassa asemassa olevaa maata kehitysavun lakkauttamisella. Tätä on länsimainen arvoyhteisö. Ihmiskasvoista imperialismia.

Kääntämällä huomio ”vääriin tietoihin”, ministerit ja ministeriöiden virkamiehet pyrkivät kääntämään huomion pois siitä seikasta, että Suomi lähetti ihmisiä tapettavaksi Afganistaniin.

Palautettiinko juuri tällä viikolla lapsia tai aikuisia, miehiä, naisia, vanhoja, nuoria, on aivan sama. Uusia lentoja tullaan järjestämään. Suomen valtio ja Euroopan unioni toimivat systemaattisesti hirviömisellä tavalla.

Mainokset

Matalakin kynnys voi olla tasa-arvon este

Ecuadorissa presidentiksi valittiin juuri pyörätuolia käyttävä vasemmistolainen Lenín Moreno, jonka ”Ecuador ilman esteitä” -kampanja on palkittu Nobelilla. Ikävä kyllä täällä Suomessa johdossa istuu vammaisilta leikkaava oikeistohallitus, joka pikemminkin rakentaa uusia esteitä.

Narinkkatorilla 29.3. järjestetyssä #TestaaVamma -tapahtumassa vammaisjärjestöt herättelivät kuntavaaliehdokkaita näkemään — tai olemaan näkemättä — maailman vammaisten näkökulmasta. Tapahtumassa sai testata pyörätuolia ja sokeutta varsin konkreettisesti.

Pieninkin kynnys aiheutti heikkolihaksiselle toimistotyöläiselle suuria ongelmia pyörätuolilla. Voimattomuuden tunne oli vahva, kun pyörät luistivat ja välillä tuoli kippasi. Vielä vaikeampaa oli navigoida kadulla pelkän kepin avulla. Asiat joita ei tule ajatelleeksikaan muodostuivat ylitsepääsemättömiksi esteiksi. Autotien ylittäminen oli pelkkä simulaatio, mutta hirvitti silti.

Suurinta kuilua vammaisten yhteiskunnalliselle osallistumiselle rakentaa kuitenkin porvaripolitiikka. Se asettaa jo ennestään heikossa asemassa olevat ihmiset mahdottoman kysymyksen ääreen: mistä ihmisoikeuksistanne olette valmiita tinkimään?

Sosiaalibudjetin leikkaukset vievät elämiselle ja kulkemiselle välttämättömät tuet. Soten ja muiden ”uudistusten” mukanaan tuomat pakkokilpailutussäännöt taas tekevät vammaisten asumisesta kauppatavaraa. Tätä vastaan on noussut sekä Ei kilpailutukselle -liike, jolle kommunistit antoivat tuoreeltaan tukensa, että Joukkovoima vammaisten puolesta -ryhmä.

Olen tyytyväinen siitä, että myös SKP on pistänyt vammaisten asioiden ajamisessa uuden vaihteen silmään ja meillä on nyt oma vammaispoliittinen jaosto, Vapauden vaunut, jota vetää vantaalainen Aura Kaskisydän. Tasa-arvoa ajavalle porukalle tämän kysymyksen on oltava kärjessä. Loukkaus yhtä kohtaan on loukkaus meitä kaikkia vastaan.

Keskustelu sosiaalitoimistolla

Istuin tänään sosiaalivirkailijan odotustilassa, kun minulle soitti jostain puhelinmyyntioperaatiosta nainen, joka kertoi minulle selvästi paperista lukien miten hienoa on että olen asettunut kuntavaaliehdokkaaksi. Edelleen paperista lukien hän kysyi mitä mieltä olen koulukiusaamisesta.

Kerroin että olin itse koulukiusaamisen kohde 90- ja 00-luvuilla, ja että otan sen ongelman vakavasti. Lisäsin perään, että nykyinen yhteiskunnallinen ilmapiiri ruokkii kiusaamista koulujen lisäksi muussa yhteiskunnassa.

Lobbarin valmiiksi kirjoitettu skripti unohtui ja hän selvästi innostui. Ryhtyi kertomaan siitä miten hänestä rikkaiden ja köyhien välinen kuilu kasvaa ja nykypolitiikka ruokkii sitä. Kerroin toki olevani täysin samaa mieltä, ja että se juuri on syy, miksi ehdokkaaksi lähdin.

Vaihdoimme kokemuksia rahan riittämättömyydestä elämiseen ja Kelan ongelmista. Kerroin, että olen sossussa tälläkin hetkellä, koska työnteosta huolimatta tilini jää joka kuukausi useita satoja euroja miinukselle.

Hetken aikaa mietin, tuleeko tässä nyt myyntipuhetta ollenkaan. Sitten hän palasi käsikirjoitukseen:

– Niin, meillä olisi tässä tällainen hyväntekeväisyys, haluaisitko tulla mukaan?

– No haluaisinpa hyvinkin, mutta kun ei tuota rahaa tosiaan ole …

– Ai niin joo… No, en minä sitten enää häiritse… Mutta oli kiva jutella kerrankin jonkun järkevän kanssa, kaikki poliitikot joille olen tähän mennessä soitellut ovat puhuneet niin ympäripyöreitä.

Toivotimme toisillemme hyvää jatkoa elämässä. Outo kohtaaminen, mutta toivoa antava.

En kaipaa mainosta MV-lehdeltä

Pääministeri Sipilän haastattelustani tuli jonkinlainen viraalihitti Facebookin puolella. Myös roskajulkaisu MV-lehti tarttui aiheeseen ja julkaisi minusta eilen jutun.

Eikä siinä vielä mitään, mutta se oli juttu jossa minua kehuttiin!

Tämä kävi luontoni päälle raskaasti. En kaipaa mainosta julkaisulta, joka on aiemmin hyökännyt ystävieni, toverieni ja muiden suuresti arvostamieni henkilöiden kimppuun, levittänyt valheita, mustamaalannut viattomia ihmisiä, ja on täpötäynnä oksettavaa rasismia. En halunnut kenenkään luulevan, että minä olin samalla puolella tällaisen toiminnan kanssa.

En voinut antaa asian olla. Päätin käydä illalla itse julkaisun ”päätoimittajan” Ilja Janitskinin vaaliteltalla antamassa palautetta.

Teltalla päivystävät Suomi Ensin -sankarit eivät arvostaneet suoraa palautettani vaan kokivat sen hyökkäyksenä, eli atakkina. Teltasta rynnisti huomioliiviasuinen isokokoinen nuori mies, joka välittömästi yritti ottaa minut niskalenkkiotteeseen ja huusi kovaan ääneen.

Lyhyen mielipiteiden vaihdon jälkeen paikalle kutsuttu poliisipartio poisti minut paikalta. Viestini kuitenkin taisi tulla kaikille selväksi.

* * *

Poliisin käytös hieman yllätti. Pidempi poliisimies kävi todella kierroksilla ja uhkasi laittaa minut putkaan (jo toinen kerta tällä viikolla!) Siinä sitten käytiin uusi väittely noin varttitunnin ajan.

Poliisin mielestä tuo alue Rautatientorista kuuluu Suomi Ensin -porukalle eikä sinne saa kukaan tulla ilman lupaa, vaikka paikka on julkinen. Poliisimies muotoili asian niin, että ”ajattele jos mä tulisin vaan sun kotiin.” Kysyin, eikö kotirauhan häiritseminen ole pikkasen eri pykälä.

Poliisi muotoili asian uudelleen niin, että ”mieti jos sä vaan menisit tonne toiseen leiriin, et mitä siinä tapahtuisi.” Kerroin että olen kyllä käynyt siellä ja ihan tervetulleeksi toivotettiin.

Kun totesin sitten halunneeni vain ilmaista mielipiteeni Janitskinin julkaisusta, ja enkä sanottavani sanottua ole tulossa toistamiseen, rupesi poliisimies vielä avautumaan, että ei pitäisi sanoista loukkaantua, ja että kyllä poliisitkin saa toimittajilta paljon paskaa niskaan.

Tapaukseen liittymättömien traumojen purkaminen satunnaiselle kansalaiselle oli mielestäni erikoista. Totesin, että olen toimittajanakin ollut pari vuotta ja että kyllä sananvapauttakin rajoittavat muutamat lakipykälät.

Lopulta lyhyempi poliisimies puuttui sanasotaan ja pisti riidan poikki. Menin metrolla kotiin. Kotona sain tietää, että Suomi Ensin -porukan legendoissa tarina oli jo muuttunut niin, että olisin lyönyt poliisia ja joutunut vangituksi.

* * *

Oli mielenkiintoista huomata kuinka ääni rasistien kellossa muuttui sosiaalisessa mediassa.

Sipilä-haastatteluvideostani aiemmin täysillä tykkäilleet isänmaan ystävät ryhtyivät nyt purkamaan harmistustaan, kun tajusivat, etten ole mukana heidän vihanlietsonnassaan.

Siinä missä päivää aikaisemmin nämä ”kansallismieliset” vannoivat olevansa suomalaisen köyhän puolella, nyt sainkin kuulla olevani viheliäinen sossupummi, jonka pitäisi mennä töihin ja lopettaa valittaminen. Näin minua valisti esimerkiksi ”Vilho Vesterinen” -nimellä esiintynyt Facebook-käyttäjä.

”Vilho” meni hieman hiljaisemmaksi kun kerroin tietäväni, että nimimerkin takana on todellisuudessa Suomi Ensin -liikkeen ympärillä pyörivä amatöörikuvaaja Nico Ylä-Soininmäki. Seuraavaksi rupesikin sitten tulemaan kaikkea inhimillisyyttä ja järkeä loukkaavaa rasistista roskaa läheisistäni, jolloin Vilho siirtyi blokin puolelle.

Eräs toinen Ari-niminen mieshenkilö lupasi selvittää kaikki verotietoni ja työpaikkani, jotta voi kertoa kaikille miten säälittävä työtön olen. Hän ilmoitti myös tulevansa kuvaamaan minua ja muita Espoon leipäjonoissa ja selvittämään kaikkien jonolaisten ihonvärin.

Tässä ”kansallismielisten”, sekä perussuomalaisten että näiden ärhäkkäämpien kumppaniensa, suhtautuminen köyhiin pähkinänkuoressa. ”Pidetään ensin huolta omista vähävaraisistamme” toimii sloganina tasan niin kauan, kun sillä voi lyödä päähän maahanmuuttajia. Mutta sillä sekunnilla kun köyhät oikeasti ryhtyvät penäämään oikeuksiaan ja toimimaan etujensa mukaisesti, heidät voidaan heittää bussin alle.

Ihannekunta

Eduskuntapuolueille tuotettiin julkisena palveluna visio siitä, miltä heidän ihannekuntansa näyttäisi osana ”puoluepäivän” tarjontaa, mutta SKP:lle ei. Teimme sitten itse oman kuvamme.

SKPihannekunta

Kommunistien ihannekunnassa valta on asukkailla.

Vaaleilla valittavia kaupunginosavaltuustoja ja aluekomiteoita on perustettu ja niille on annettu valtaa myös omaan budjettiinsa. Erityyppisiä kaikille avoimia, maksuttomia tiloja on järjestetty asukkaiden käyttöön tapaamispaikoiksi. Kerhotiloissa voidaan suunnitella oman alueen päätöksiä ja puhujalavoille on mahdollisuus nousta kertomaan mielipiteitään laajemminkin. Kuntalaisia kutsutaan aktiivisesti osallistumaan päätöksentekoon ja isoilla hankkeilla on aina useita erilaisia esityksiä. Kommunistien ihannekunnassa kaikkien elinten, kuten esimerkiksi lautakuntien kokoukset ovat aina kun lain puitteissa on mahdollista, avoimia.

Ihannekunta on päätöksenteon osalta avoin myös peruspalvelujen järjestämisen kautta. Kommunistit eivät yksityistäisi eivätkä järjestäisi niitä edes osakeyhtiölain avulla. Näin ollen yhdessä tuotetuista peruspalveluista on kaikki taloudelliset tiedot kaikkien asukkaiden käytettävissä. Itse tehtynä ne tuovat asukkaille myös paljon muita etuja, kuten lisää työllisyyttä paremmilla työehdoilla ja yhteneväistä kokonaisuutta palvelujen järjestämisessä. Kommunistien ihannekunnassa ei siis pirstaloituja, yksityistettyjä palvelukokonaisuuksia nähdä.

Suuri osa peruspalveluista on ihannekunnassa muutettu maksuttomaksi. Sellaisia ovat esimerkiksi lasten päivähoito ja varhaiskasvatus, koululaisten iltapäivätoiminta, terveyskeskuksessa käynti ja julkinen joukkoliikenne. Kommunistit näkevät myös kulttuuri- ja liikuntapalvelujen kuuluvan kaikille, joten maksuton tarjonta silläkin saralla on kasvanut reilusti. Peruspalvelut on maksuttomia ja saatavilla asukkaiden lisäksi myös kunnassa oleskeleville.

Kaupunkeja ja kuntia ei rakenneta liian tiiviisti ja metropolipolitiikasta on päästy eroon. Palveluja ei ole keskitetty vain harvoihin kasvukeskuksiin ja joukkoliikennettä on lisätty runsaasti lähijunaraiteille ympäri maan. Tämä on osaltaan pysäyttänyt isojen kaupunkien liian paisumisen. Kommunistit tietävät, että isoissa kaupungeissa kulutetaan eniten luonnonvaroja. Ilmastonmuutosta voidaan torjua vain yhdistämällä energiankulutuksen vähentäminen uusiutuvan energian käyttöön. Siksi kunnissa pyörivätkin tuulimyllyt ja katoilla lepäävät aurinkokennot. Maalämpöön on siirrytty valtakunnallisella tukikampanjalla kaikkialla, missä siihen on ollut mahdollisuus.

Kommunistien ihannekunnassa kaikkien on turvallista elää. Turvaa ja apua tarvitsevia kohtaan ollaan solidaarisia ja kenenkään ei tarvitse pelätä syrjintää ulkonäkönsä, uskontonsa, ikänsä, sukupuolensa tai suuntautumisensa vuoksi. Naisvaltaisten kunta-alojen palkkakuoppa on jäänyt historiaan. Asunnottomuutta ei ole, sillä kunnissa on rakennettu jo pitkään tarpeeksi kohtuuhintaisia asuntoja omana tuotantona. Työttömyyden vähentyminen, perusturvan korottaminen ja palvelujen maksuttomuus on tehnyt leipäjonoista tarpeettomia.

Jos asiaa tieteellisesti pohditaan, pitäisi näitä kuvia olla tietenkin vähintään kolme: kommunistien ihannekunta porvarivaltiossa, kommunistien ihannekunta sosialismissa, ja kommunistien ihannekunta kommunismissa. Tämä kuva on ensimmäisestä vaiheesta.

Kaksi seuraavaa kuvaa ovat vaikeammin hahmoteltavissa, koska sosialismiin ei ole olemassa valmista kaavakuvaa. Viimeinen vaihe näyttää omassa mielessäni tältä:

Pääministerin viesti leipäjonoille jäi kuulematta

Pääministeri Juha Sipilä jalkautui kansan pariin 28.3.2017 ”keskustelemaan ja kuuntelemaan” kauppakeskus Malmin Novalle.

Myös Joukkovoima-liikkeen aktiiveille, allekirjoittanut heidän joukossaan, esitettiin keskustan vaalityöntekijöiden taholta kutsu tulla keskustelemaan pääministerin kanssa. Päätimme ottaa kutsun vastaan ja kysyä, minkä viestin Sipilä lähettää leipäjonojen asiakkaille.

Tämä pääministerin kyselytunti kesti kohdallamme vain 45 sekuntia.

Pääministeri kieltäytyi vastaamasta kysymykseemme videolla, vaikka olimme ilmoittaneet järjestäjille halustamme kuvata tilanne.

Seuraavaksi isokokoiset vartijat poistivat meidät paikalta poliisipartion puheille. Tiukkasanaiset poliisit määräsivät meidät poistumaan Malmin kauppakeskuksesta putkareissun uhalla, vedoten yksityistilaisuuden häiritsemiseen.

Myöhemmin yritimme tavoittaa Sipilää Narinkkatorilla ja lunastaa hänen lupauksensa kahdenkeskisestä vastauksesta, mutta poliisi esti aikeemme toistamiseen.

Pääministerin viesti leipäjonoille jäi siis kuulematta. Mysteeriksi jäi viestin mahdollinen sisältö ja se, mikä siinä oli niin salaista, ettei sitä saanut tallentaa.

Aiemmassa Joukkovoiman kansalaishaastattelussa Sipilä lupasi selvittää, leikkaako hänen hallituksensa vammaisilta. Mies itse oli vakaasti siinä uskossa, ettei tällaista tapahdu. Tietojeni mukaan tämäkin lupaus on jäänyt Sipilältä toteuttamatta.

Ay-väen rauhanpäivät 2017

Anja Sagulin toivottaa porukat tervetulleiksi Ay-väen rauhanpäiville.

A post shared by Sippo Kähmi (@spkahmi) on

Maailmanpolitiikan suuret jännitteet eivät löydy Euroopasta vaan Tyyneltämereltä.

A post shared by Sippo Kähmi (@spkahmi) on

Tehyn Rauno Vesivalo: Olen lisännyt iltarukoukseeni ettei #sote "valinnanvapaus" mene nykymuodossaan läpi.

A post shared by Sippo Kähmi (@spkahmi) on

ayväen15940613_10154864315739857_6774603912584681663_n

15994897_10206435775653163_8210016072327628745_o

Luokkajako on selvä

A post shared by Sippo Kähmi (@spkahmi) on