Posts Tagged ‘pääoma’

Lompakolla ei voi äänestää

Porvarillisen ajatusmaailman mukaan erilaisten tuotteiden kuluttaminen on demokratian ylin muoto, josta on kieleemme ilmaantunut termi ”lompakolla äänestäminen”. Sen taustalla on puoliuskonnollinen ajatus tuotteisiin perustuvasta markkinataloudesta itsensä korjaavana, itseään ohjaavana järjestelmänä, jossa yksittäinen kuluttaja kykenee ratkaisemaan kaikki ongelmat ilman ikäviä poliittisia päätöksiä. Miksi äänestää vaaleissa tai osoittaa mieltään, kun voi vain tehdä eettisiä valintoja kaupan tiskillä ja maailma pelastuu?

Samaa ideologiaa heijastelee myös sinivihreän porvarihallituksen uusi budjetti, jossa siirrytään vähin äänin kohti tasaveroa ja verhotaan se vihreisiin arvoihin ja luonnonsuojeluun. Lämmitys- ja polttoaineveroja kiristetään ja ratkaisuiksi tarjotaan uuden talon, auton, jne. ostamista. Samalla saadaan Suomi nostettua lamasta, sillä kapitalistisen talouden pyörien pyörittämiseksi jokaisen on ostettava jatkuvasti enemmän tuotteita. Tällä ei ole ekologisuuden kanssa mitään tekemistä.

Materialisti tajuaa, ettei kyseessä ole moraalinen valinta eikä ”eettisellä kuluttamisella” saada yhteiskunnan tuotantotapaa muuttumaan yhtään sen ekologisempaan suuntaan. Sen lisäksi että mielipidettämme ja käsitystämme kulutuksemme eettisyydestä johdetaan suurella rahalla jatkuvasti harhaan mainostoimistojen ansiosta, kylmä tosiasia on että suurinta osaa ihmisten kulutuksesta ohjaa lopulta aina taloudelliset tosiasiat, eivät eettiset valinnat.

Tietenkin luonnonmukaiset tuotteet sekä uudet, energiatehokkaat ratkaisut ja teknologian kehittäminen ovat hyviä asioita — sitä ei tule kieltää, päin vastoin. Ongelmana on että käytännössä talousjärjestelmämme jonka puitteissa kehitys tapahtuu on erittäin tehokas pullonkaula ja suoranainen este tämän uuden teknologian käyttöönotossa.

Esimerkiksi käy hyvin yksityisautoilu — vaikka kuinka tietää miten haitallinen keksintö on bensiinikäyttöinen polttomoottori, omalla 95-oktaanista uusiutumatonta luonnonvaraa ilmoille tupruttelevalla autolla on vaan ajettava kun julkista liikennettä ei ole tai se on liian kallista. Vaikka erilaisia hybridiautoja kehiteltäisiin kuinka monta, tulee köyhä ajamaan köyhän autolla vastaisuudessakin. Uuden auton ostaminen muutaman vuoden välein on köyhälle ja keskiluokkaisellekin mahdollista ainoastaan ajautumalla yhä syvemmälle velkavankeuteen — ja kohti uutta yhteiskunnan rakenteita horjuttavaa finanssikriisiä.

Too Much -verkkolehden julkaisema graafi paljastaa, minkälainen huijaus ”lompakolla äänestäminen” on maailmanlaajuisessa mittakaavassa.

Maailman aikuisväestöstä 68.4 prosentilla se lompakko on joka kuun lopussa tyhjä, kun 8 prosentilla rahaa on sellaiset summat, ettei mikään lompakko maailmassa riittäisi niiden säilömiseen. Ne rahat sijaitsevat verovapailla pankkitileillä, rahastoissa, osakkeissa, kiinteistöissä, arvoesineissä – sekä tehtaissa ja työkoneissa. Tällä pääomalla on tässä maailmassa se todellinen äänioikeus, sillä se ei vaikuta kulutukseen vaan tuotantoon.

Vasemmistolaisittain onkin aivan väärä lähtökohta jeesustella tuotteiden kulutuksesta, kun ongelmana on juuri niiden tuotantotapa. Jos minä ostan esimerkiksi muovilapion tai muoviin käärityn jauhelihan, ei minun kulutukseni enää lisää kasvihuonepäästöjä. Tuotteisiin liittyvät päästöt on aiheuttanut tuotteiden valmistaja kauan ennen kuin minä niitä näinkään. Niihin liittyvä hiilijalanjälki kuuluu tuottajalle, ei minulle, sillä minulla ei ole ikinä ollut mahdollisuuttakaan päättää tuotantoprosessin yksityiskohdista. Jos tuottajat helppojen voittojen perässä törsäävät fossiilisia polttoaineita ja sylkevät ilmoille hiiltä, tulisi heidän myös kantaa pääasiallinen vastuu teoistaan.

Tätä eivät oikeistolaiset, vihreät tai liberaalivasemmistolaisetkaan voi ymmärtää, sillä heidän analyysinsä jää aina lompakollaan äänestävän yksilön tasolle. Rajaamalla luonnonsuojelukeskustelun kritisoimaan kulutusta sen sijaan että kritisoitaisiin tuotantotapaa, he päätyvät yksinkertaiseen (ja väärään) johtopäätökseen että yksittäinen ihminen voi erilaisen lampun ostamalla muuttaa maailmaa ja tehdä suuren poliittisen teon.

Tämän kääntöpuoli on tavallisen ihmisen syyllistäminen ja pahimmassa tapauksessa ekofasistinen vihjailu siitä, että maailmassa on liikaa ihmisiä. Kun öljy-yhtiö BP:n kaikkia määräyksiä presidentti Obaman luvalla rikkonut öljynporauslautta räjähti Meksikonlahdella aiheuttaen mittaamatonta tuhoa, amerikkalaiset lehdet hurskastelivat: ”me kaikki olemme [öljyn kuluttajina] syyllisiä”.

Ei ihme, että epäilyt luonnonsuojelun tarpeellisuutta tai esimerkiksi ilmastonmuutoksen todellisuutta kohtaan kasvavat, kun sitä tuodaan tällä tavalla esille. Televisiossa maailman ympäri jatkuvasti reissaavat miljonäärit kuten Al Gore tai vaikkapa Madonna muistuttavat meitä sammuttamaan valot kun poistumme huoneesta. Tällaisella puheella ei saa ketään vakuutettua, päin vastoin se ryövää vakavalta aiheelta sen uskottavuuden ja saa koko homman vaikuttamaan jälleen uudelta tavalta markkinoida uusia tuotteita.

Tässä on kapitalistisen järjestelmän ydin: kaikki on tuotteistettava ja kaikki on ratkaistava tuotteiden kulutuksen kautta. Influenssarokotteita tehtaillessa influenssan torjuminen jää kakkossijalle, kun tärkeintä on saada omasta tuotteesta mahdollisimman suuret rahat ja nopeasti. Masennuksen hoitamisessa mielenterveys jää kakkossijalle, tärkeintä on myydä mahdollisimman paljon pillereitä.

Samoin käytännön luonnonsuojelun asemasta tärkeää on luoda ekologissävytteisiä brändejä, kuten vaikkapa oman firmani Itella Green -jakelu. Samaa paskaa ne postiautot edelleen syytävät pakoputkistaan, mutta jonnekin Turkkiin maksetaan siitä nimellistä korvausta ja kuluttajalle tulee taas parempi mieli. Samoin paikallisen jätefirman Kierrättäjä-niminen mainoslehti saapuu postikeskukseen kimputettuna paksuun muovikääreeseen, joka myöhemmin lentää jakelutoimipaikoissa suoraan roskiin valtavina kasoina — ja samainen jätefirma pääsee sitten kuskaamaan tämän uusiutumattoman luonnonvaran omalle jäteasemalleen.

Koko asetelma on täysin perverssi. Vielä potentiaalisen maailmanlopun edessä, koko ekosysteemimme romahduksen uhatessa, yrittää kapitalismi tehdä voittoja myymällä vielä muutaman uuden ekologisen vihreän härpäkkeen. Kommarina tiedän, että näin ei voi jatkua. Lompakolla äänestäminen on kuolettavaa humpuukia.

Kansalla on kyllä valta päättää kohtalostaan, mutta lompakosta se ei kumpua.

Mainokset

Eurooppalaisen unelman raunioilla

Euroopan vasemmiston ay-verkosto kokoontui Helsingissä 8.5.2010, aiheenaan julkinen sektori ja sen alasajo. Aihe oli polttavan ajankohtainen, sillä Kreikan kautta koko Euroopan unionissa julkiset palvelut ovat yhä brutaalimmaksi muuttuvan hyökkäyksen kohteena.

Seitsemättä kertaa kokoontuva verkosto oli kutsunut alustamaan JHL:n eurooppalaisen kattojärjestön EPSU:n kansliapäällikkö Carola Fischbach-Pyttelin. Kahdeksaa miljoonaa julkisten alojen työläistä edustava liitto on käynyt monia kamppailuja EU-tasolla, viimeisimpänä työaikadirektiivistä.

Fischbach-Pyttelin mukaan julkista sektoria ei saa jättää perustavasti epävakaiden markkinoiden hoidettavaksi, sillä se on elintärkeä sosiaalisen oikeudenmukaisuuden luoja. Eurooppa tarvitsee sitä nyt enemmän kuin koskaan päästäkseen ylös ahneiden pankkiirien luomasta kriisistä, mutta EU:n politiikka on täysin päinvastaista. Nyt Kreikasta on tehty laboratorio, jossa EU kokeilee miten pitkälle se voi mennä.

Kaikki olivat yhtä mieltä, ettei tukipaketilla auteta kreikkalaisia vaan juuri niitä tahoja jotka kriisin aiheuttivatkin – pankkeja ja rahoituslaitoksia. Kreikka on maksanut jo 300 miljardia euroa pelkkää korkoa. Ateenan kuntatyöläisten liiton Costas Isychos ei peitellyt närkästystään. – Ei tämä ole apupaketti, tämä on silkkaa koronkiskontaa! IMF käskee meidän sulkea tuottamattomat sairaalamme. Kuinka sairaala voisikaan olla tuottava? Pitäisikö sen olla supermarketti?

Kielikuvia ei säästelty tilanteen kestämättömyydestä puhuttaessa. Nuria Lozanon mielestä kyse on taloudellisesta terrorismista, jossa ihmiset heitetään pillastuneena laukkaavien markkinoiden kavioiden alle. Toisaalta puhuttiin markkinoiden diktatuurista, sillä demokratia on Kreikassa käytännössä lakkautettu. Työehtosopimuksista ei enää voi neuvotella ja valitusoikeutta ei ole kun EU ja IMF ulosmittaavat valtion toimintoja.

Vain Naton sotakoneiston budjetti pysyy ennallaan. Kreikkalaiset toverit muistuttivat, että samalla kun pääministeri Papandreou on neuvotellut lainoista, Kreikka on vieläkin neljänneksi suurin aseostaja suhteessa bruttokansantuotteeseensa.

Ahneet kreikkalaiset myytti

Suomen mediassa Kreikan katastrofi on pöyristyttävästi onnistuttu kääntämään laiskojen työläisten ja etenkin ahneen ay-liikkeen aiheuttamaksi. Iso numero on tehty varhaisesta eläkeiästä ja esimerkiksi metsureiden ulkotyölisistä. Verkoston kreikkalaisten vieraiden lyödessä faktoja pöytään valtamediaan pesiytyneet väitteet paljastuivat nopeasti vääristelyksi ja suoranaiseksi valehteluksi.

Kaikkine lisineenkin kreikkalaiset metsurit nimittäin saavat moninkertaisesti suomalaisia pienempää palkkaa. Keskimääräisesti tavallinen duunari painaa tuhannen euron kuukausipalkalla 42 tunnin työviikkoa, ja jää eläkkeelle 61,4 vuoden iässä. EU:n oma Eurostat tietää kertoa, että tämä on selvästi eurooppalaisen keskitason 61,1 yläpuolella. Julkisen sektorin osuus työvoimasta on myös selvästi pienempi kuin vaikkapa Ranskassa tai Hollannissa – ja palkkataso jatkuvassa laskussa.

Myös Synaspismós-puolueessa toimiva Isychos totesi laissez faire-dogman tulleen tiensä päähän – eikä se ole enää vasemmistolainen mielipide vaan objektiivinen fakta. Viimeistään Kreikka osoittaa ettei vuonna 2008 alkaneessa lamassa ole kyse vain yksittäisistä finanssikriiseistä vaan koko globaalin kapitalistisen järjestelmän mahdottomuudesta. – Ongelma koskee Välimeren valtioiden lisäksi koko Eurooppaa ja maailmaa. Kyse on maailmanlaajuisesta markkinavoimien sodasta yhteiskuntaa vastaan, latasi Isychos.

Sekä Fischbach-Pyttel että Isychos nostivat puheenvuoroissaan esiin idean eurooppalaisesta unelmasta. Se ei ole sama kuin american dream tai EU:n ajama neoliberaali markkinoiden määrittelemä järjestelmä, vaan sosiaalisesti oikeudenmukainen yhteiskunta jossa toimii vanha kreikkalainen keksintö – demokratia. Jos Euroopan komissio ei halua sitä rakentaa, on meidän mentävä kaduille toteuttamaan se itse.

Julkaistu Tiedonantajassa ja

Raha velkana

Miksi velkakriisejä syntyy? Kyse on kapitalistisesta pääomajärjestelmästä, jossa suurinta osaa maailman taloudessa pyörivästä rahasta ei ole ikinä ollutkaan olemassa. Vauraus perustuu tehtyyn työhön, ei pankkien papereille, mutta valtavirran taloustieteilijät eivät kykene myöntämään tätä perustotuutta.

Seuraava sisältää hirveitä efektejä ja surkeita piirroksia, mutta on muuten mielenkiintoinen näkemys asiaan.

Työnantajien mielivalta kuriin

26.3. marssittiin työntekijöiden oikeuksien puolesta pääomaa vastaan Helsingissä ja Tampereella. Väki valtasi kadut ja vaati: muutosturva kaikille, valta työväelle!

Kaisaniemen metroaseman edessä pysähdyttiin osoittamaan tukea siivoojille heidän kamppailussaan oikeudenmukaisemmasta palkkauksesta. Oikeutta Siivojille-liikkeen Jarmo Åsnabrygg piti puheen.

Tiedonantajan artikkelissa 1.4.2010 kerrottiin:

Mielenosoitus työehtojen huonontamista vastaan keräsi perjantaina Helsingissä 200-300 mielenosoittajaa. Kulkue kiersi kaupungin keskustaa pysähtyen kaiken kaikkiaan kahdeksan eri työnantajan osoittteissa. Kaikki kyseiset firmat ovat vastuussa laittomasta toiminnasta, työntekijöiden huijaamisesta ja työehtojen huonontamisesta.

Alusta loppuun rauhallisesti sujunut mielenosoitus sai ikävän käänteen poliisin ottaessa kaksi soihdun sytyttänyttä mielenosoittajaa kiinni. Soihdun polttaminen on pitkään ollut tavanomainen käytäntö helsinkiläisissä mielenosoituksissa, eikä virkavalta ole aiemmin puuttunut siihen. Mielenosoittajien mukaan kyseessä oli poliisin tahallinen provokaatio, johon ei kuitenkaan mielenosoittajista kukaan reagoinut.

EK:lle, rikkureille ja riistofirmoille haistatettiin pitkät paskat kuten asiaan kuuluu, Laineen Kasperin säestäessä kuorma-auton lavalta.

Sosialismi.net -verkkosivu uutisoi puolestaan:

Mielenosoitusten käynnistäjänä toimineen Vastavoiman tarkoituksena on olla “liike joka toimii työläisten etujen ja oikeuksien puolesta konkreettisin suoran toiminnan keinoin”.

“Näemme että nykyinen vasemmisto ja ay-liike ovat syntyneet työläisten toiminnan kautta mutta nykyään palvelevat usein omaa olemassaoloaan työläisten edun kustannuksella. Näemme myös että [kenelläkään] työläisellä tai organisaatiolla ei ole varaa ylimielisyyteen vaan tarvitsemme yhtenäistä rintamaa. Siksi haluamme kehittää vasemmistoa ja ay-liikettä yhteistyössä ja dialogin kautta konfliktin sijaan”, kerrotaan liikkeen sivuilla.

Myös Tampereella sadan hengen kulkue marssi rautatieasemalta Keskustorille tunnuksella “Pääoman pakkovaltaa vastaan”.

Kansantaloudesta puolet on psykologiaa.

Lama-ajan mietteitä Herran vuonna 2008.

Miksi pankit pitää pelastaa? — Siksi että porvari saa edelleen porskuttaa, kun kansalta menevät sekä säästöt että verorahat rikkinäisen talousmallin elvyttämiseen. Kaikki nyt koettu on vanhan toistoa. Kriisi voi eskaloitua hyvin nopeasti. Pörssikurssit ovat laskeneet rajusti kautta maailman. Epäusko on kaikkialla kova, paitsi Jyrki Kataisen aivolohkoissa. Järjestelmiemme talouskasvu on perustunut velkapetoksiin — kuvitteellista voittoa kuvitteellisessa rahassa, kuvitteellisille tileille. Islannin talous on jo ajautunut täydelliseen katastrofiin. Hyvin menee! Lisää uutisia hetken kuluttua, .

”A domino effect of failed institutions in the EU …” — October 2008 – Sweden is expected to weather the ever-approaching economic storm well thanks to their independent currency outside the Eurozone and their independent central bank. Finland on the other hand is not quite so lucky, despite objections from the powers that be who continue to insist replacing our currency with foreign money linked to foreign banks was the best decision ever. The Helsinki Stock Exchange suffered one of its worst drops in recent memory. Meanwhile rightist heads of state such as France’s Nicolas Sarkozy reveal their amazing economic visionary qualities by denouncing ”rampant laissez-faire capitalism”, calling for stricter regulations and restrictions on the global free market — exactly what their opponents on the Left were advocating all along. Meanwhile, no-one notices these blatant turncoat tactics and applauds these wise men for their brave statements. Hooray! The world is in good hands.

Niinistö: Veronalennuksia pitäisi ainakin lykätä 30.10.2008 (http://yle.fi/vaalit/2008/id105651.html)

Helsinki, Suomi (Yle) — Entisen valtiovarainministerin, eduskunnan puhemiehen Sauli Niinistön (kok.) mielestä tulevia veronalennuksia pitäisi ainakin lykätä jos ei kokonaan perua. Niinistön mukaan talouskriisistä selvittäisiin näin paremmin. YLEn A-plus -ohjelmassa keskiviikkoiltana vieraillut Niinistö toivoo lisäksi että hallitus peruisi kantansa ja hyväksyisi demareiden ehdotuksen uudesta yhteiskuntasopimuksesta.

Kataisen raaka uusliberalistinen talouspolitiikka saa jo Niinistönkin kuulostamaan maltilliselta vasemmistolaiselta … Vielä viikko sitten Katainen ei edes suostunut myöntämään talouskriisin olemassaoloa. Niinistö puolestaan yrittää ilmeisesti seurata Sarkozyn myöhäisvalveutunutta Keynesiläismallia, vaikka vielä vähän aikaa sitten se ei olisi tullut kuuloonkaan. Kokoomuksen ”vastuullisen” markkinatalouden ”näkymätön käsi” ei sitten ehkä ollut kuitenkaan se sopivin yhteiskuntaa ohjaava voima? Missä vaiheessa saa sanoa ”tätähän me koko ajan yritimme kertoa”?)

”Nyt on aika puhua taloudesta.”
– Sauli Niinistö (Nykypäivä 7.11.2008)

Hyvähän se nyt on puhua, kun vaalit on jo ohi. Jyrki Katainen ei tosin vieläkään myönnä talouden olevan kriisissä

”Lama on vahva sana …”
— Matti Vanhanen Eduskunnan kyselytunnilla marraskuussa 2008

Suuret setelit

Uusien tilastojen mukaan globaalisti ovat miljonäärit tehneet finanssikriisin jälkeen comebackin. Maailmanlaajuisesti oli tilastollisesti viime vuonna 11,2 miljoonalla henkilöllä yli miljoonan euron omaisuus – 14% enemmän kuin edellisenä vuonna. Useimmat miljonäärit asuvat Yhdysvalloissa (4,7 miljoonaa), sitten Japanissa (1,2 miljoonaa), Kiina (670.000), Iso- Britannia (485.000) ja Saksa (430.000).

Eniten miljonäärikerhoon nousi Singaporessa (kasvu +35%), sitten Malesiassa (+33%), Slovakkiassa (32%) ja Kiinassa (+31%). Saksassa kasvu oli +23%. Globaalisti vuonna 2009 miljonäärit muodostivat alle prosentin talouksista; mutta hallitsevat yli 38% globaalia omaisuusmassaa.

Sijoitukset veroparatiiseihin kasvoivat vuonna 2009 7,4 biljoonaan dollariin.

Globaali finanssikriisi saa vielä jatko-osia, poliittisesti aktiivinen miljardööri George Soros uskoo.

– Olemme vasta siirtyneet draaman toiseen näytökseen. Näytelmän tässä osassa finanssimarkkinoiden usko valtioiden velanhoitokykyyn horjuu, Soros tiivistää tiedotteessaan.

Soros puhuu superkuplasta, jonka annettiin esteettä kasvaa 1990-luvulta lähtien.

– Kreikka ja euro ovat nyt pääosissa, mutta vaikutukset tuntuvat ympäri maailmaa. Velkaepäilyt pakottavat budjettileikkauksiin aikana, jona pankit ja talous eivät välttämättä kestä fiskaalista kuria, Soros arvioi.

Finanssikriisin ensimmäisessä näytöksessä globaali rahoitusmarkkina huojui tuhon partaalla: Lehman Brothersin kaatuminen syyskuussa 2008 oli niin raju isku, että markkinat tarvitsivat valtaisaa likviditeettitukea. Soros vaatii globaaliin rahoitusjärjestelmään perusteellista remonttia, sillä riskit ovat ilmeisiä:

– Nykyisen finanssijärjestelmän romahdus on todellisuutta, eikä kriisi ole lähelläkään loppuaan, Soros varoittaa.

Velkadata näyttää huolestuttavalta. Citigroupin vertailussa Japanin, Kreikan, USA:n, Britannian, Portugalin ja Irlannin fiskaalinen kestävyys on heikointa luokkaa.

Toisien mielestä lienen kurja kulkuri vain, koska maallista mammonaa kokoa en – kurkkuuni kumoan sen. Annan toisten mä talletella suuret setelit – ne multa pitkät vain saa.