Posts Tagged ‘pankit’

Pankkien stressitesti näkyi Sipoossa

Sipoon Nikkilässä Itä-Uudenmaan Osuuspankki stressaantui niin paljon, että menetti kokonaan muistinsa.

Mainokset

Eurooppalaisen unelman raunioilla

Euroopan vasemmiston ay-verkosto kokoontui Helsingissä 8.5.2010, aiheenaan julkinen sektori ja sen alasajo. Aihe oli polttavan ajankohtainen, sillä Kreikan kautta koko Euroopan unionissa julkiset palvelut ovat yhä brutaalimmaksi muuttuvan hyökkäyksen kohteena.

Seitsemättä kertaa kokoontuva verkosto oli kutsunut alustamaan JHL:n eurooppalaisen kattojärjestön EPSU:n kansliapäällikkö Carola Fischbach-Pyttelin. Kahdeksaa miljoonaa julkisten alojen työläistä edustava liitto on käynyt monia kamppailuja EU-tasolla, viimeisimpänä työaikadirektiivistä.

Fischbach-Pyttelin mukaan julkista sektoria ei saa jättää perustavasti epävakaiden markkinoiden hoidettavaksi, sillä se on elintärkeä sosiaalisen oikeudenmukaisuuden luoja. Eurooppa tarvitsee sitä nyt enemmän kuin koskaan päästäkseen ylös ahneiden pankkiirien luomasta kriisistä, mutta EU:n politiikka on täysin päinvastaista. Nyt Kreikasta on tehty laboratorio, jossa EU kokeilee miten pitkälle se voi mennä.

Kaikki olivat yhtä mieltä, ettei tukipaketilla auteta kreikkalaisia vaan juuri niitä tahoja jotka kriisin aiheuttivatkin – pankkeja ja rahoituslaitoksia. Kreikka on maksanut jo 300 miljardia euroa pelkkää korkoa. Ateenan kuntatyöläisten liiton Costas Isychos ei peitellyt närkästystään. – Ei tämä ole apupaketti, tämä on silkkaa koronkiskontaa! IMF käskee meidän sulkea tuottamattomat sairaalamme. Kuinka sairaala voisikaan olla tuottava? Pitäisikö sen olla supermarketti?

Kielikuvia ei säästelty tilanteen kestämättömyydestä puhuttaessa. Nuria Lozanon mielestä kyse on taloudellisesta terrorismista, jossa ihmiset heitetään pillastuneena laukkaavien markkinoiden kavioiden alle. Toisaalta puhuttiin markkinoiden diktatuurista, sillä demokratia on Kreikassa käytännössä lakkautettu. Työehtosopimuksista ei enää voi neuvotella ja valitusoikeutta ei ole kun EU ja IMF ulosmittaavat valtion toimintoja.

Vain Naton sotakoneiston budjetti pysyy ennallaan. Kreikkalaiset toverit muistuttivat, että samalla kun pääministeri Papandreou on neuvotellut lainoista, Kreikka on vieläkin neljänneksi suurin aseostaja suhteessa bruttokansantuotteeseensa.

Ahneet kreikkalaiset myytti

Suomen mediassa Kreikan katastrofi on pöyristyttävästi onnistuttu kääntämään laiskojen työläisten ja etenkin ahneen ay-liikkeen aiheuttamaksi. Iso numero on tehty varhaisesta eläkeiästä ja esimerkiksi metsureiden ulkotyölisistä. Verkoston kreikkalaisten vieraiden lyödessä faktoja pöytään valtamediaan pesiytyneet väitteet paljastuivat nopeasti vääristelyksi ja suoranaiseksi valehteluksi.

Kaikkine lisineenkin kreikkalaiset metsurit nimittäin saavat moninkertaisesti suomalaisia pienempää palkkaa. Keskimääräisesti tavallinen duunari painaa tuhannen euron kuukausipalkalla 42 tunnin työviikkoa, ja jää eläkkeelle 61,4 vuoden iässä. EU:n oma Eurostat tietää kertoa, että tämä on selvästi eurooppalaisen keskitason 61,1 yläpuolella. Julkisen sektorin osuus työvoimasta on myös selvästi pienempi kuin vaikkapa Ranskassa tai Hollannissa – ja palkkataso jatkuvassa laskussa.

Myös Synaspismós-puolueessa toimiva Isychos totesi laissez faire-dogman tulleen tiensä päähän – eikä se ole enää vasemmistolainen mielipide vaan objektiivinen fakta. Viimeistään Kreikka osoittaa ettei vuonna 2008 alkaneessa lamassa ole kyse vain yksittäisistä finanssikriiseistä vaan koko globaalin kapitalistisen järjestelmän mahdottomuudesta. – Ongelma koskee Välimeren valtioiden lisäksi koko Eurooppaa ja maailmaa. Kyse on maailmanlaajuisesta markkinavoimien sodasta yhteiskuntaa vastaan, latasi Isychos.

Sekä Fischbach-Pyttel että Isychos nostivat puheenvuoroissaan esiin idean eurooppalaisesta unelmasta. Se ei ole sama kuin american dream tai EU:n ajama neoliberaali markkinoiden määrittelemä järjestelmä, vaan sosiaalisesti oikeudenmukainen yhteiskunta jossa toimii vanha kreikkalainen keksintö – demokratia. Jos Euroopan komissio ei halua sitä rakentaa, on meidän mentävä kaduille toteuttamaan se itse.

Julkaistu Tiedonantajassa ja

Kreikalle myönnettävä laina on pankkitukea

Tiedonantaja – 11.05.2010:

Kreikan kriisi oli keskusteluissa mukana Euroopan vasemmiston ay-verkoston kokoontuessa lauantaina Helsingissä.

Osallistujien mukaan kyseessä ei ole pelkästään kreikkalaisten sisäisestä kriisistä vaan järjestelmän romahtamisesta, ja vastaavaa voi tapahtua jokaisessa maassa tietyn kehityksen tuloksena.

Tavallinen kreikkalainen ei ole käytännössä voinut vaikuttaa tapahtumasarjaan, joka on uusliberalistisen ja rahanahneen eliitin aikaansaama. Laskut lankeavat kuitenkin tavallisten kreikkalaisten maksettavaksi. Vähimmäiskuukausipalkka lasketaan 670 eurosta 520 euroon. Työttömyys tulee nousemaan 20 % vuoden lopussa. Myös köyhyysrajan alapuolella elävien kreikkalaisten määrä voi nousta jopa 25 % vuoden loppuun mennessä. Terveydenhuollossa tehdään kovia leikkauksia, ja 60 % sairaaloista suljetaan.

Kreikkalaiset toverit muistuttivat, että samalla kun pääministeri Papandreou on neuvotellut lainoista, Kreikka on edelleen maailman neljänneksi suurin aseostaja suhteessa bruttokansantuotteeseensa. Siitä keskusteleminen on Kreikassa tabu.

Kannattaa myös muistaa, että ajankohtainen Kreikalle myönnettävä laina on eräänlainen pankkituki.

Myös muissa Euroopan maissa on ongelmia. Palkkoja on jäädytetty tai leikattu Kreikassa, Unkarissa, Irlannissa, Latviassa, Virossa, Liettuassa, Alankomaissa, Romaniassa, Serbiassa, Isossa-Britanniassa, Ukrainassa ja Bulgariassa. Työehtosopimuksia on avattu uudestaan mm. Sloveniassa ja Kroatiassa.

Eläkeuudistuksia, eli eläke-ehtojen huonontamista, ei suunnitella ainoastaan Suomessa, vaan ne ovat ajankohtaisia myös Kreikassa, Unkarissa, Alankomaissa, Espanjassa ja Bulgariassa. Suomessa on jo vuosia jätetty täyttämättä julkisten sektorin vapaaksi jääneitä työpaikkoja ja virkoja. Ranskassa täytetään ainoastaan yksi virka kolmesta. Vastaava luku Kreikassa on yksi viidestä ja Espanjassa yksi kymmenestä.

SKP:n edustajina tapaamisessa olivat varapuheenjohtaja Lena Huldén, Sippo Kähmi sekä Arjo Suonperä.

Mahdoton systeemi romahtaa

sosialismi.net -verkkolehti kirjoittaa EU-maiden velkaantumisesta:

Viime vuonna Iso-Britannian budjettialijäämä oli EU:n kolmanneksi suurin, mutta komission arvion mukaan se ohittaa tänä vuonna Kreikan ja Irlannin tässä suhteessa. Arvion mukaan kuitenkin esim. Kreikka onnistuisi pienentämään nykyisen lähes 14 prosentin vajeensa 9,3 prosenttiin.

Iso-Britannian alijäämä ei ole ollut näin suuri kertaakaan toisen maailmansodan jälkeen, ja jotkut analyytikot ovat The Guardianin mukaan epäilleet, onnistuuko vaalien tuloksena muodostettava uusi hallitus pienentämään alijäämää. Vaalien tuloksen perusteella mikään kolmesta suurimmasta puolueesta ei voi nyt muodostaa hallitusta yksin, kuten Iso-Britanniassa on ollut tavallista.

Ilmeisesti myös britit, irlantilaiset, portugalilaiset, espanjalaiset ja italialaiset ovat selkärangattomia laiskimuksia … Velkakriisien taustalla ei ole työväki tai ay-liikkeen vaatimukset.

During the last few days we have witnessed an unprecedented smear campaign against the Greek working class by the European bourgeois media, in particular by the tabloid press, which is specifically aimed at working class people. This campaign is aimed at deceiving the European workers and its objective is clearly to prevent them from assuming internationalist action of class solidarity towards the working class of Greece, which is being brutally attacked by both Greek and foreign capitalists.

The rank-and-file of the European Left and of the workers’ movement internationally must be told the truth, but unfortunately this will not be forthcoming from the main media outlets. Let us look at some facts. According to Eurostat, Greek workers work on average longer hours than the rest of Europeans. They work a 42-hour week, while the average working week in the 27 member states of the EU is 40.3 hours and within in the “Eurozone” it is 40 hours. So that is myth number one dispelled…

Ateenan suomalaiset puolustavat tavallisia kreikkalaisia: ”Rahat menevät eliitille” Ateenassa asuvan Katja Turusen mukaan tavalliset työntekijät ovat pahasti alipalkattuja.

Euroopan tiedotusvälineissä on viime viikkoina revitelty innolla skandaaliuutisia Kreikan virkamiesten hulppeista etuisuuksista, joiden laskua kaikki euromaat joutuvat nyt maksamaan. Ateenan suomalaiset eivät virkamiesten kritisointiin yhdy.

Ateenassa 12 vuotta asunut Katja Turunen tietää mistä puhuu, sillä hän on naimisissa kreikkalaisen poliisin kanssa. Vajaan 1 600 euron nettopalkalla kuukaudessa ei herroiksi eletä – ei etenkään kun valtion säästötoimet pudottavat tänä vuonna tuloja noin 4 500 eurolla.

Suomalaista helposti kummastuttaa, miten kreikkalaiset tulevat toimeen, kun lähes parikymmentä vuotta töissä olleen poliisin nettopalkka jää kuukaudessa alle 1 600 euroon.

Toimessaan aloittavan nuoremman konstaapelin alkupalkka on vain 750 euroa kuussa.

Monien muiden virkamiesten, kuten opettajien ja lastentarhanopettajien nettopalkka nousee vain hieman toiselle tuhannelle.

Bulvanian pankki antaa Suomen valtiolle lainaa. Suomi lainaa sen Kreikalle. Mitä Kreikka sillä tekee? Maksaa velkansa Bulvanian pankille. Suomi ei saa niitä rahoja takaisin, epäillään. Miksi pitäisi? Nehän ovat jo siellä mistä ne lähtivät.

Raha velkana

Miksi velkakriisejä syntyy? Kyse on kapitalistisesta pääomajärjestelmästä, jossa suurinta osaa maailman taloudessa pyörivästä rahasta ei ole ikinä ollutkaan olemassa. Vauraus perustuu tehtyyn työhön, ei pankkien papereille, mutta valtavirran taloustieteilijät eivät kykene myöntämään tätä perustotuutta.

Seuraava sisältää hirveitä efektejä ja surkeita piirroksia, mutta on muuten mielenkiintoinen näkemys asiaan.

Postin yksityistäminen pysäytettiin Japanissa

Japanin postin kehitys tarjoaa mielenkiintoisen vaihtoehtovision Suomen vastakkaiseen suuntaan etenevälle tilanteelle. Miten mahtaisikaan olla asiat jos Suomessa olisi säilytetty Postipankki?

KOM-Posti: Postin yksityistäminen pysäytettiin Japanissa:

Japanin liberaalidemokraattipuolueen ja erityisesti entisen pääministeri Junichiro Koizumin vuodesta 2001 aggressiivisesti jatkunut kampanja Japanin postin yksityistämiseksi on keskeytynyt.

Päätöksellä on suuri merkitys Japanin taloudelle, sillä Japanin posti on viestinvälitys- ja logistiikkapalveluidensa lisäksi 300 triljoonan jenin (3.2 triljoonan dollarin) omaisuudellaan maailman suurin pankki. Nyt postipankin annetaan kaksinkertaistaa asiakaskohtainen talletusten enimmäismäärä 20 miljoonaan jeniin ja pankin henkivakuutusyksikön annetaan nostaa vakuutuksien kattavuutta 25 miljoonaan jeniin. Hallitus säilyttää yli kolmanneksen yhtiön omistuksesta, pitäen veto-oikeutensa.

Suunnanvaihdos on tappio Japanin porvaristolle, joka odotti entisen pääministeri Koizumin lupaamaa täyttä pankin yksityistämistä ja postiyhtiön pilkkomista. Menetys on suuri etenkin pankkiireille, sillä vakaa valtion takaama postipankki on finanssikriisin riepottelemia yksityisiä pankkeja houkuttelevampi vaihtoehto lamasta kärsiville tavallisille säästäjille.

EU:n ja Yhdysvaltojen viranomaiset ovatkin kiireellä laatimassa valituksiaan Maailman kauppajärjestö WTO:lle. Washingtonissa Yhdysvaltain ulkomaankauppaedustaja Demetrios Marantis ennätti jo uhkailla Kamein suunnitelmien jopa hiertävän maiden keskinäisiä välejä.

Voi kuitenkin ihmetellä, mitä varaa amerikkalaisilla ja eurooppalaisilla on vaatia valtio-ohjauksen poistoa ulkomailla niiden omien kansantalouksien räpiköidessä juuri valvomattomien pankkien aiheuttamassa finanssikurimuksessa. Toisin kuin ulkomaiset vastineensa Japanin postipankki ei taannoin ole hukannut triljoonien dollarien edestä tavallisten ihmisten rahoja.