Tutkimusretki jälkiteolliseen maailmaan

Urbaania seikkailua hylätyllä kaasuteollisuusalueella kesäkuussa 2019.

Haavamets

Haavamets itäisen Viron maaseudulla on valtion omistama aarnio- tai muuten vaan vanha metsäalue. Maantie ei ollut vielä ihan valmis mutta pääsimme kuitenkin perille. Keskeltä metsää löytyi satoja vuosia vanha Kuningasmänty.

Kesälomalla Mehikoormassa

Kesälomalla Virossa lähdimme Järvseljan kylästä vierailulle Mehikoorman kylään, Peipsijärven rannalle. Järven toisella rannalla näkyy Venäjä. Rannalla on vanha majakka ja uudempi rajavartioasema. Ennen vanhaan järvessä järjestettiin uimakilpailuja.

Lättähatulla Nikkilästä Porvooseen ja takaisin

Dm6 ja Dm7 (kansankielessä Lättähattu) ovat Valtionrautateiden käyttämiä Valmetin vuosina 1954-1963 valmistamia dieselmoottorivaunuja eli kiskobusseja. Erilaiset liitevaunut mukaan luettuina niitä valmistettiin yhteensä yli 400 kappaletta. Dm6- ja Dm7-sarjat korvasivat valmistuessaan höyryveturivetoiset junat suurelta osin Suomen rautateiden paikallisliikenteessä. Viimeiset Lättähatut poistuivat säännöllisestä matkustajaliikenteestä vuonna 1988, mutta niitä on vielä jonkin verran tilausliikenteessä ja museojunissa.

Vanhoina hyvinä aikoina Nikkilässä oli toimiva juna-asema jonka kautta pääsi Porvooseen ja Keravalle. Nykyään siitä ei mene ohi kuin Sköldvikin venäläinen öljyjuna ja asemarakennuskin on myyty yksityisasumukseksi.

Porvoon Museorautatie ry muistutti ihmisiä, että junalla pääsee edelleen. Koska rata on sähköistetty, enää ei tarvitsisi käytellä ympäristölle haitallista dieselmoottoriakaan.

Tässä videossa esiintyy myös höyryveturi sekä vaimo joka ei halua että sitä kuvataan, mutta joskus on pakko kun se on niin söpö.

Auringonlasku ja vaneritehdas

Auringonlasku Saimaan rannalla on kaunista katseltavaa. Erikoinen yöllinen ilmestys on myös Finnforestin Punkaharjun vaneri- ja kertotehdas.

Punkaharjun luonnonsuojelualue

Punkaharjun teollisuus- ja matkailupitäjä on kuuluisa kauniista harjuistaan, joista kunta on saanut nimensä. Jääkauden aikana muodostunut kapea seitsemän kilometriä pitkä harju on yksi Suomen kansallismaisemista. Se kulkee Puruveden poikki jakaen sen Isoon ja Pikku-Puruveteen, joiden väliset salmet sijaitsevat harjun kummassakin päässä.

Harjualueella sijaitseva Punkaharjun luonnonsuojelualue on perustettu vuonna 1991. Alueesta muodostui merkittävä matkailukohde jo 1800-luvulla, jolloin harjun pohjoispäässä sijainneesta metsänvartijan asunnosta vähitellen muotoutui nykyinen Valtionhotelli.

Harjun pohjoisreunaa pitkin kulkevat rautatie ja valtatie 14. Vanha valtatien linjaus kulki Punkaharjun harjuosan kautta. Nykyisin reitti kulkee idempää Laukansaaren kautta ja harjutie on yhdystienä 4792.

Punkaharjun kautta kulkee Savonlinnan rata, jonka varrella kunnan alueella ovat Punkaharjun ja Luston asemat sekä Retretin seisake. Punkaharjulla sijaitsevat myös Metsäntutkimuslaitoksen toimintayksikkö, Suomen metsämuseo ja metsätietokeskus Lusto (1994), sekä Metsäntutkimuslaitoksen puulajipuisto.

Rantamaisemia kaupungista ja maalta

Turistit Helsingissä

Matkalla festivaaleille kaksi turistia eksyy Helsingissä keskelle hilpeitten ihmisten ylpeysjuhlaa ja menevät mukaan.

Ay-väen rauhanpäivät Jyväskylässä 2009

Ay-väen rauhanpäivät järjestettiin vuonna 2009 Jyväskylässä 17.-18. tammikuuta.

Avajaisissa esiintyi Jättiläinen-yhtye. Suomalainen aseteollisuus -paneelia alustamassa oli Laura Lodenius, Rauhanliiton toiminnanjohtaja.

Aleksei Etmanov Pietarista kertoi Venäjän riippumattoman ay-liikkeen tilanteesta tulkin välityksellä. Lopuksi ei enää kertonut.

Paluumatkalla järjestettiin pääkaupunkiseudun opastettu yökiertoajelu.

Ladalla Viron halki

Viimein saapui paperi tärkeä, pompin ilmaan kuin vailla järkeä.

Hylätty puunjalostamo Järvseljan kylässä Virossa. Jalostamoon vietiin ennen vanhaan kokonaisia puita ja niistä tehtiin lautoja.

Autoileva pariskunta matkalla Järvseljan kylästä Tarton kaupunkiin Etelä-Viron maaseudulla.

Tarton kaupungin raatihuoneen tori eli Raekoja plats Etelä-Virossa Emajoen rannalla.

Nykyinen raatihuone on jo kolmas samalla paikalla. Se rakennettiin vuosina 1782-1786 arkkitehti Johann Reinrich Bartholomäus Walterin suunnitelmien mukaan. Julkisivun 12 kapiteelia valmistuivat vuonna 1789. Raatihuone on Viron parhaiten säilyneitä varhaisklassisia rakennuksia.