Mediassa nähtiin tällä viikolla pimeänäkösensorin kautta otettu kuva viimeisestä yhdysvaltalaissotilaasta lähtemässä Kabulin lentokentältä. Tämän miehen kuva ja nimi jäänee ikuisesti länsimaisiin aikakirjoihin, vain koska hän sattumalta oli viimeinen joka kävelee sotilaskoneen ramppia ylös.
Tuota edeltävänä päivänä saatiin tietää, että Yhdysvaltain ilmaiskussa Kabulissa kuoli perheenisä Zemaray Ahmadi (36 vuotta), hänen poikansa Zamir (20), Faisal (16) ja Farzad (12), kolme sukulaistyttöä (2, 5 ja 7-vuotiaita), kaksi sukulaispoikaa (2 ja 6-vuotiaita), sekä 28-vuotias mies.
Brittiläisen Sky Newsinartikkelissa on kaksivuotiaana kuolleen Malika Ahmadin valokuva.
Heidän nimiään ja kuviaan ei tulla muistamaan, kun Kabulin tapahtumia tutkitaan vuosikymmeniä myöhemmin – tai edes tällä viikolla. Ainoa maininta jonka löysin tapauksesta Yleltä on juttu, jossa kerrotaan että USA:n ”itsepuolustukseksi” tekemässä iskussa ei kuollut siviilejä.
Verkossa kiersi tänään tyrmistyneitä reaktioita Suomen Rahapajan julkistamaan ensimmäiseen Itsenäisyyden vuosikymmenet -sarjan juhlarahaan, eikä syyttä. Suomen satavuotista itsenäisyyttä juhlistavan rahan kääntöpuolelle on kopioitu valokuva punaisten vankien joukkoteloituksesta.
Ymmärrän kaikkia niitä, jotka vaativat kolikon vetämistä pois myynnistä. Henkilökohtaisesti pidän tätä kuitenkin erittäin onnistuneena juhlarahana juuri vuosille 1917-1939.
Jos tarkoituksena on muistuttaa mikä henki vallitsi Suomessa noina vuosina, on vaikea kuvitella mihin hetkeen paremmin sen voisi tiivistää kuin kiväärien edessä mutaan lakoavaan kurjalistoon.
Heillä ei tuolloin ollut juhlimisen aihetta. Nuo vuodet olivat porvariston ja nousevan suomalaisen fasismin juhlaa.
Valkoinen Suomi pohjasi työväenliikkeen murskaamiselle ja köyhien tappamiselle. Mitä sitä kiertelemään.
* * *
Erikoista tässä on ehkä enemmän, miten Suomen Rahapaja luonnehtii tätä ”upean juhlarahan” kuvastoa ”nostalgiseksi” ja ”voitetuiksi vaikeuksiksi”.
Tilaa upea juhlaraha! Nostalginen Itsenäisyyden vuosikymmenet 1917-1939 -juhlaraha avaa hienon, Suomen itsenäisyyden tarinan saavutusten ja voitettujen vaikeuksien kautta kertovan rahasarjan.
Tämä on kaikessa mauttomuudessaan häkellyttävää, mutta samalla mitä mainioin opetus siitä, miten eri tavoilla todellisuutta voidaan hahmottaa ja historiaa kirjoittaa. Porvari puhuu siinä aina eri kieltä kuin työväki.
Aivan kuin nyt leikkaukset tuovat hyvinvointia ja pakottaminen on valinnanvapautta, samoin hallitsevan luokan näkökulmasta teloitukset voivat olla vanhoja hyviä aikoja ja ammutut työläiset voitettuja vaikeuksia.
Kolikon kuva tuo itse asiassa ilmeiseksi, että Suomi100-juhlavuoden keskeinen slogan – ”Yhdessä” – on fuulaa.
Suomea ei sen enempää 1917 kuin 2017 rakennettu tai rakenneta monoliittisesti yhdessä, yhteen suuntaan. Politiikassa on ratkaisemattomia ristiriitoja, ja eri yhteiskuntaluokilla on lähtökohtaisesti eri näkemykset, eri intressit, ja eri suunnat.
Tänään on jälleen vallassa suuromistajien luokka. Kun se puhuu Suomen edusta, se puhuu omasta edustaan. Kun se puhuu paluusta vanhoihin hyviin aikoihin, noh…
Köyhiä ei enää saa ampua, mutta on toisiakin keinoja.
* * *
Aamulehti tavoitti kohua kommentoimaan kolikon muotoilija Ilkka Suppasen, joka reagoi asiaan sen edellyttämällä vakavuudella:
Nasta juttu […] En voi sanoa kuin vau. Ei minun aiemmista kipoistani ja kupeistani ole noussut tällaista kohua. Taisin onnistua.
Muotoilijasta oli lehden mukaan aivan selvää, että itsenäisyyden alkuvuosien kolikkoon kuuluu kansalaissota. Ja kuten edellä todettua, olen tästä samaa mieltä.
– Se oli nuoren kansankunnan suurin haaste. Ja sitä selviydyttiin kunnialla, jo 1922 sosialidemokraatit olivat hallituksessa, muistuttaa Suppanen.
Tätä näkemystä luokkasodan jälkipyykin ”kunniallisuudesta” taas on hyvin vaikea allekirjoittaa – kunnes muistaa, että myös käsitys kunniasta riippuu aina siitä, mistä viitekehyksestä asiaa tarkastellaan.
Porvarillisesta näkövinkkelistä lienee selitettävissä kunnialliseksi se, että suurin osa sodan kymmenistä tuhansista uhreista kuoli (laittomien teloitusten lisäksi) varsinaisen sodan jälkeen vankileireillä nälkään ja sairauksiin. Saatiinhan sentään punikit pidettyä kurissa.
Nykyään sellaista toki pidettäisiin kiistatta sotarikoksena.
– Kolikolla on aina kaksi puolta, muistuttaa muotoilija Suppanenkin.
Juuri tämän juhlakolikon toisella puolella on vuonna 1938 valmistunut Olympiastadionin torni, jonka luona sitten muutaman vuoden kuluttua saatiin järjestetyksi yhteiset miniolympialaiset natsi-Saksan kanssa. Tästä valoisasta kääntöpuolesta voimme sentään kaikki olla ylpeitä, eikö totta!
– Kolikon taustalla on aitoja valokuvia, myöntää Suppanen. – En halua kuitenkaan ajatella, ammutaanko siinä punaisia vai valkoisia.
Historiallinen valokuva johon kolikko perustuu kuitenkin tiettävästi on juuri punaisten teloitustilanteesta, joka Aamulehden tietojen mukaan tapahtui erään Uotilan talon pihassa.
* * *
Juhlarahan visuaalisen ilmeen hyväksynyt Petteri Orpo kiirehti pian julkisuuteen pesemään käsiään jupakasta, ja kolikko aiotaan viimeisimpien tietojen perusteella suunnitella uudelleen.
– En kiinnittänyt riittävää huomiota asetuksen visuaaliseen suunnitelmaan, vaan luotin juhlarahalautakunnan esitykseen. Pahoittelen tapahtunutta. Tämä asetus kumotaan ja kokonaisuus harkitaan uudelleen, valtiovarainministeri Orpo kommentoi.
Tässä vaiheessa on sanottava, että minun kiinnostukseni loppuu.
Juhlaraha ideana ei voisi oikeastaan vähempää olla minun juttuni, kun oikean rahankin kanssa on vähän niin ja näin. Toivoisinkin mieluummin, että hallitus harkitsisi palauttavansa kaikki ne ihan tavalliset kolikot, jotka ovat jääneet puuttumaan köyhien taskusta tällä hallituskaudella.
Mutta jos ja kun Suomen Rahapaja tulee joka tapauksessa tulevien vuosien aikana julkaisemaan yhteensä viisi koko Suomen historian käsittävää juhlarahaa – ja koska tämä ensimmäinen yritys nyt meni vähän pieleen – on kansalaisten syytä esittää nyt omia visioitaan näiden kolikoiden kääntöpuoliksi.
Jos haluaan pysyä teemassa, keskitysleiri Karjalassa, sillan alla värjöttelevä suomalainen Tukholmassa ja leipäjono Myllypurossa tulevat heti äkkiseltään mieleen.
Tiedonantajan numerossa 39 (28.10.2016) käsiteltiin lännen salattua osuutta Syyrian sodassa.
Juttukokonaisuudessa on toimituksen käännösjuttu Global Research -sivustolta ja Marja-Liisa Siiran kirjoittama mielipidekirjoitus, jossa referoidaan RT-uutissivustoa ja 21st Century Wire -blogia.
Ikävä kyllä juttuihin on livahtanut lukuisia virheitä, jotka vaihtelevat epätarkkuuksista suoranaiseen virhetietoon. Koska Tiedonantaja on työkalu meille, jotka yritämme muodostaa materialistista analyysiä maailman tapahtumista, on näihin välttämätöntä puuttua.
* * *
Ensimmäisessä jutussa huomio kiinnittyy ensin netissä laajalle levinneeseen valokuvaan Arizonan senaattori John McCainistä Syyriassa. Ongelmallista on, että kuva, kuvateksti, ja itse juttu eivät varsinaisesti liity toisiinsa.
Kuvatekstissä todetaan, että ”CIA on todistettavasti kouluttanut ISISin joukkoihin päätyneitä terroristeja”, joka lienee totta, mutta ei liity kuvaan tai tekstin seuraavaan lauseeseen:
”Kuvassa Yhdysvaltain republikaanisenaattori John McCain yhdessä tunnetun ISIS-johtajan Al-Baghdadin kanssa”.
Tätä yhteyttä ei ole todistettu, vaikka aiheesta onkin liikkunut paljon spekulaatiota.
Nämä arvuuttelut ovat kuitenkin pohjautuneet lähinnä taustalla näkyvän henkilön kasvonpiirteisiin, eivät todistettavissa oleviin linkkeihin McCainin ja ISISin välillä — eivätkä ne myöskään suoraan liity uutiseen CIA:n koulutustoiminnasta Jordaniassa.
Oikea muotoilu olisi siis ollut korkeintaan ”väitetysti yhdessä…”
* * *
Näitä spekulaatioita mielenkiintoisempi — ja todisteena langettavampi — on virallinen tarina kuvan takana.
Senaattorin matkan tarkoituksena toukokuussa 2013 oli todistaa, miten helppoa on löytää ja tavata ”luotettavia” syyrialaisia kapinallisia ja opponoida Obaman demokraattihallintoa, joka ei McCainin mielestä ollut tehnyt tarpeeksi kapinallisten tukemiseksi.
Myös sotilaspuolella oltiin vielä tuolloin epäileväisiä: Yhdysvaltain puolustusvoimien esikuntapäällikkö, kenraali Martin Dempsey varoitteli ettei USA:n kannata ryhtyä tukemaan ”Vapaata Syyrian armeijaa” FSA:ta sotilaallisesti, sillä sillä epäiltiin olevan linkkejä al-Qaidaan.
Todistaakseen ”hyvien kapinallisten” yhteistyön helppoutta McCain tapasi ISISiä vastaan sotivan FSA:n taistelijoita leirillä Turkin ja Syyrian rajalla. Valokuvassa esiintyvät miehet eivät siis ole saatavissa olevan tiedon perusteella ISIS-joukkoja vaan FSA:n alaisuudessa toimivan ”Pohjoisen myrskyn prikaatin” (Asifat al Shamal) miehiä.
Jo ennen McCainin vierailua tämän ryhmän maine oli kyseenalainen. Vuonna 2012 prikaatia syytettiin 11 libanonilaisen shiia-pyhiinvaeltajan kidnappauksesta. Lokakuussa 2012 ryhmä julisti itse olleensa libanonilaisen journalistin Fidaa Itanin kidnappauksen takana.
Elokuussa 2013 yhdysvaltalainen journalisti Steven Sotloff saapui samalle leirille jolla McCain oli vieraillut, tavoitteenaan raportoida Syyrian sodasta. Pohjoisen myrskyn prikaati pidätti tuolloin Sotloffin leirin mediakeskuksella epäiltynä toimimisesta Assadin hallituksen hyväksi. Kun journalistin lopulta annettiin jatkaa rajalta, hän joutui ISIS-joukkojen käsiin.
Loppu on tiedossa — mies murhattiin brutaalisti ISISin levittämällä propagandavideolla.
Sotloffin ystävän Barak Barfin mukaan joku rajaleirin Pohjoisen myrskyn prikaatilaisista myi Sotloffin ISISille hyvään 25-50 000 dollarin hintaan.
Barfi on julkisuudessa hyökännyt rajusti McCainia ja USA:n hallitusta vastaan näiden veljeilystä kyseisen ryhmän kanssa. McCainin esikunnan ja Obaman hallinnon mukaan Barfin esittämä väite on ISISin disinformaatiota.
Kenenkään tiedossa ei ole varmasti, miten journalisti päätyi ISISin käsiin.
* * *
Mistä valokuva siis itse asiassa kertoo?
McCain ei tavannut ISIS-johtoa, mutta kylläkin yhden Syyrian loputtomista aseistetuista ryhmistä, jonka poliittinen ideologia ja liittolaissuhteet ovat aina olleet hyvin epäselviä — ja jonka toimintatapoihin kuuluvat siviilien, myös journalistien, kidnappaukset.
Sen sijaan, että McCainin visiitti rajaleirille paljastaisi CIA:n ohjailevan ISISiä, se kertookin päinvastaista: koska vuonna 2013 Syyriassa taistelleet joukot eivät olleet oikein kenenkään ohjauksessa, yhdysvaltalaiset toimijat etsivät kuumeisesti mitä hyvänsä myötämielistä ryhmää, jonka kautta saada alue hallintaansa. Kumppanit eivät vain oikein osoittautuneet kauhean luotettaviksi.
Syyskuussa 2014 Yhdysvaltain sotilaskomento Pentagon perusti oman ohjelmansa syyrialaisryhmien aseistamiseksi Jordaniassa. Tämä Train and Equip Program(”Kouluta ja varusta -ohjelma”) on budjetiltaan 500 miljoonaa dollaria vuodessa. Pentagonin tukemiin, ISISiä vastaan taisteleviin ryhmiin kuuluivat mm. islamistinen ”Mujahideen-armeija” ja Harakat Hazm. Tavoitteena oli kouluttaa 5 000 sotilasta kolmen vuoden aikana.
Maaliskuussa 2015 lopulta vain 200 aloitti koulutuksen, joista valtaosa lopetti koulutuksen kesken kuultuaan, ettei Yhdysvallat halunnut heidän taistelevan Assadia vastaan vaan nimenomaan ISISiä. Lopulta saatiin muodostettua vain noin 50-70 taistelijaa käsittävä ”Divisioona 30”. Rajan ylitettyään joukot joutuivat pikaisesti islamistisen al-Nusra-rintaman vangitsemiksi.
Syyskuussa 2015 yritettiin uudelleen: kurditaistelijoiden puolustaman Kobanen menestyksen innoittamana koulutettiin toinen Divisioona 30 taistelemaan ISISiä vastaan. Pian rajan ylitettyään tämä ryhmä kuitenkin luovutti upouudet Toyota-avolavansa, aseensa ja varusteensa al-Nusra-rintamalle. Syyskuun lopulla Yhdysvaltain armeijan kenraali Lloyd Austinarvioi, että joukkoja on jälkellä ”neljä tai viisi” miestä. Loput ilmeisesti liittyivät ”Syyrian demokraattisiin voimiin” (SDF).
Pentagonin ohjelma oli siis surkea epäonnistuminen.
Erityisen selväksi tämä kävi tänä vuonna, kun samalla Turkin ja Syyrian raja-alueella Marean kaupungissa CIA:n aseistama sotajoukko Fursan al Haq, ”Oikeamielisyyden ritarit”, joutui Pentagonin aseistaman SDF:n hyökkäyksen kohteeksi. Ryhmät tulittivat toisiaan ja lopulta voitolle jäi SDF.
Pentagon ei tosin ilmeisesti aseistanut juuri sitä osaa SDF:stä, joka hyökkäsi CIA:n ”ritarien” kimppuun, mutta yhtä kaikki: Syyriassa USA:n toinen käsi ei todella tiedä, mitä toinen tekee.
* * *
”I am not expert enough”
Myös itse artikkelin leipätekstissä on joitakin epätarkkuuksia.
Teksti on suomennettu ja lyhennetty versio Global Researchin artikkelista Timeline of CIA interventions in Syria, joka puolestaan on alunperin ilmestynyt oikeistoliberaalissa Lew Rockwell -blogissa. Sen on kirjoittanut yhdysvaltalainen Buffalon yliopiston emeritusprofessori Michael S. Rozeff.
Ensinnäkin Tiedonantajan artikkelissa väitetään Rozeffin olevan ”Syyria-asiantuntija”, mikä ei pidä paikkaansa, eikä sellaista väitä Rozeff itsekään. Tosiasiassa kyseessä on finanssialan ja hallintotieteiden professori, jonka asiantuntemus on osakekaupan ja kirjanpidon aloilla. Työnsä ohella Rozeff kirjoittaa mielipidekirjoituksia poliittisista aiheista, pääasiassa laissez faire -kapitalismin vapauttavasta voimasta.
* * *
Tekstissä törmätään muihinkin olemattomiin asiantuntijoihin. Rozeffin artikkelin suomennos väittää seuraavaa:
”Asiantuntijoiden mukaan Daraa’n protestiliikkeessä [maaliskuussa 2011] oli mukana islamistisia terroristeja, joita tukivat sekä Israelin tiedustelupalvelu Mossad että läntiset tiedustelupalvelut.”
Tarkemmalla luennalla paljastuu, että näitä ”asiantuntijoita” on tasan yksi, Global Researchin perustaja ja mielikuvituksellinen salaliittoteoreetikko, kanadalainen professori Michel Chossudovsky, joka spekuloi Daraa’n protestien ”näyttäneen” lavastetulta tapahtumalta johon ”todennäköisesti” läntiset tiedustelupalvelut ja/tai Mossad sekaantuivat. Kyseessä on siis arvaus.
Tämä ei Chossudovskylle ole mitään uutta. Mieheltä löytyy vastaava salaliittoteoria jokaisesta viime vuosien kansannoususta ja protestiliikkeestä. Syyrian lisäksi myös Egyptin, Tunisian ja koko Arabikevään protestiliikkeet, Yhdysvaltain rahamaailmaa vastaan suuntautunut Occupy Wall Street -liike, globaalikapitalismia vastustava Sosiaalifoorumi-liike ja jopa anonyymien nettiaktivistien Anonymous-liike ovat kaikki Chossudovskyn mukaan tavalla tai toisella CIA:n taskussa.
Tällainen ”analyysi” siirtyy materialismin piiristä jämäkästi fantastisen ajattelun kategoriaan.
* * *
Suomennos jatkuu:
”CIA koulutti Syyrian opposition taistelijoita [lokakuussa 2013]. Kokonaismäärä oli jopa 100 000 taistelijaa. Yhdysvaltain viranomaisten arvion mukaan niistä noin 20 000 edusti ääri-islamistisia terroristeja.”
Tässä Tiedonantajan käännös onnahtaa pahemman kerran, ja Rozeffin artikkelin pointti kääntyy täysin päälaelleen. Lukijalle välittyy kuva, että CIA:n kouluttamia taistelijoita olisi Syyriassa 100 000, joista 20 000 ääri-islamistia!
Alkuperäisessä jutussa lainataan Washington Postin artikkelia, jossa itse asiassa sanotaan jotain ihan muuta: ”CIA laajentaa salaista hankettaan opposition taistelijoiden kouluttamiseksi Syyriassa” koska ns. maltilliset kapinalliset ovat jäämässä alakynteen. ”Ohjelman tahti on tosin niin hidas, että se ei ole kuin pieni pisara taistelijoiden kokonaismäärässä, joka on noin 100 000.”
Siis taistelijoita yhteensä oli Syyriassa 100 000, joista Yhdysvaltain viranomaisten arvion mukaan 20 000 edusti ääri-islamismia. Tätä ei katsottu hyvällä, joten ääri-islamistien vastapainoksi CIA ryhtyi kouluttamaan kourallisen ”omia”, vähemmän ”äärimmäisiä” taistelijoitaan FSA:n riveihin.
Arviot CIA:n kouluttamien joukkojen lukumäärästä vaihtelevat. Reutersin siteeraamanDer Spiegelin mukaan näitä taistelijoita oli maaliskuussa 2013 koulutettu 200, ja vuoden loppuun mennessä tavoite olisi ollut 1500. Jordanian tiedustelupalvelun sanotaan olevan mukana projektissa. Vahvistamattomien raporttien mukaan ohjelman tavoitteena olisi tusinan verran yksiköitä joihin kuuluisi noin 10 000 taistelijaa.
Kesäkuussa 2015 Washington Post uutisoi projektin määrärahojen pienentyvän 20% Yhdysvaltain kongressin tiedustelukomitean päätöksellä — huimasta miljardista dollarista vuodessa. Lehden siteeraamien nimettömien viranomaislähteiden mukaan koulutettuja ja varustettuja taistelijoita viime vuosien aikana olisi lähes 10 000. ”Vapaan Syyrian armeijan Eteläiseksi rintamaksi” nimitetyn koalition tukijoiksi mainitaan myös Saudi-Arabia, Qatar ja Turkki.
Lehtitietojen perusteella 10 000 on siis ehdoton maksimi CIA:n kouluttamille FSA:n joukoille, ei sentään 100 000 — ja tämä siis vasta kesäkuussa 2015, ei lokakuussa 2013.
Kun muistetaan Pentagonin vastaavan ohjelman onnistuneisuus, voidaan vain arvuutella, moniko näistä joukoista lopulta päätyi oikeasti taistelemaan Syyriassa — puhumattakaan siitä, kenen puolelle!
* * *
Omituinen yksityiskohta on myös, että Tiedonantajan suomennoksen loppuun on jostain livahtanut äärioikeiston salaliittoteoreetikoiden suosiossa oleva käsite ”Uusi maailmanjärjestys” isolla U:lla (engl. New World Order, NWO).
Alkuperäisessä artikkelissa Rozeff käyttää kuitenkin termiä ”some kind of world order”, ei erisnimi vaan yleisesti ”jonkinlainen maailmanjärjestys”.
Tämä saattaa vaikuttaa pieneltä detaljilta, mutta muuttaa omalta osaltaan artikkelin sävyä humpuukin suuntaan. Tosiasiassa Rozeff, vaikka löytyykin Tiedonantajan aatemaailman toiselta vastalaidalta ja on tullut julkaistuksi varsin kirjavaa sisältöä jakavalla sivustolla, näyttää kuitenkin pidättyvän teksteissään tosimaailman piirissä eikä sorru värikkäisiin NWO-fantasioihin.
* * *
Rozeffin artikkelia seuraa toinen, alatyylisempi juttu, jossa kommentoidaan ”lelusalakuljettaja” Rami Adhamin tapausta ja laajemmin median yksisilmäisyyttä Syyrian sodan uutisoinnissa.
Artikkelin ensimmäisessä osassa Marja-Liisa Siira käy läpi, miten suomalainen media nielaisi Adhamin narratiivin eikä kyseenalaistanut tämän al-Nusra-sympatioita, vaikka mies toi ne avoimesti ilmi. Tämä on oleellinen huomio.
Seuraavaksi kritiikkiä saa Rami Abdulrahmanin (Osama Suleiman) pyörittämä Syrian Observatory for Human Rights (SOHR). Kyseessä on Englannista käsin toimiva verkkosivu, jonne kaksi ihmistä päivittää Syyriasta puhelimitse saamiaan tietoja sodan ihmisuhrien lukumääristä. Erikoista on, että ilmeisen amatöörimäinen sivusto on tullut siteeratuksi laajalti valtamediassa.
MLS:n jutussa SOHR saa jutussa paheksuntaa mm. siksi, että se ”ratsasti kansainvälisen Human Rights Watch -järjestön maineella.”
Niin. Sehän olisi aika noloa, jos paljastuisi että on perustanut tietonsa sivustoon, joka ratsastaa kansainvälisen ihmisoikeusjärjestön maineella, mutta jolla ei oikeasti ole mitään sen kanssa tekemistä.
Mielenkiintoisesti Siira viittaa tekstissä Abdulrahmaniin ”pitsanpaistajana” — nimitys, jota ei löydy artikkelin loppuun merkityistä lähteistä. Siira tietää myös kertoa:
Tämä ”tietotoimisto” … välitti jihadistien tuottamia uutisia ja ilmeisesti aika paljon omasta päästä keksittyjä ’tietoja’.
SOHR ei lähteenä todellakaan vaikuta olevan sieltä luotettavimmasta päästä. Suurin ongelma on, ettei sivusto itse anna juuri minkäänlaisia lähteitä tiedoilleen. Sivustolta kuitenkin löytyy tietoa myös jihadistien (sekä ISIS että al-Nusra) vähemmän mairittelevista teoista. Lisäksi sivustoa aiemmin ylläpitänyt Mousab Azzawi erotettiin sillä perusteella, että tämä vastusti Assadin hallintoa eikä halunnut raportoida lojalistien kärsimistä tappioista.
Tiedonantajan lukijoille informatiivista olisikin ollut kuulla muutama esimerkki näistä väitetyistä jihadistien tai ”ilmeisesti” omasta päästä keksityistä uutisista ja ”tiedoista” jotka ovat saaneet ympärilleen lainausmerkit, kun sellaista kirjoittajalla selkeästi on.
Pikaisella etsinnällä Abdulrahmania on syyttänyt valehtelusta ainakin Venäjän puolustusministeriön tiedottaja Maria Zakharova. Hän on myös ainoa hakukoneiden löytämä lähde, joka tuo esiin miehen olleen joskus töissä ”grillikioskilla”. Tähän ilmeisesti viitataan ”pitsanpaistamisella”, mutta se ei lukijoille täysin avaudu.
Zakharovan mukaan SOHR:n levittämää valhetta on, että Venäjän ilmavoimat olisivat pommittaneet sairaalaa Idlibissä lokakuussa 2015. Tällä viitataan oletettavasti Sarminin sairaalan pommitukseen 20.10.2015. Tästä kertoi kuitenkin laaja joukko eri järjestöjä, pääasiassa erilaisia lääkärien järjestöjä.
Venäjän puolustusministeriö julkaisi tuolloin Twitterissä kuvia sairaalasta ja väitti sen olevan ”täydellisen vaurioitumaton”. Tämä oli puoliksi totta: Sairaala jäi pystyyn, mutta vieressä seissyt koulu räjähti maan tasalle.
Vielä tällä otannalla ei ole kauhean selvää, että SOHR olisi lähteenä ainakaan kovin paljon vähemmän Venäjän puolustusministeriötä luotettavampi.
* * *
Sitten tekstissä arvioidaan Itä-Aleppossa toimivaa, lähinnä YouTubessa videoita julkaisevaa Aleppo Media Centeriä, jonka Aleppossa kuvatut videot ovat olleet lähteenä monien pommitusten vaikutuksia arvioitaessa. Jutussa mainituista lähteistä AMC lienee luotettavin jo ihan siksi, että se on oikeasti paikan päällä ja keskittyy videon tuotantoon.
Tämäkin tosin on MLS:n mukaan ongelmallista: siinä missä SOHR:n tiedot eivät voi pitää paikkaansa, koska se ei ole Syyriassa, AMC taas on epäilyttävä siksi, että se toimii kapinallisen al-Nusran hallitsemalla alueella. Toisaalta, jos ei toimisi, sitä voisi taas kritisoida siitä, ettei se ole tapahtumapaikalla!
AMC saa myös kritiikkiä siitä, että se on saanut rahaa Ranskan ulkoministeriöltä ja Washingtonissa sijaitsevalta Syrian Expatriates Organisation SEO:lta, jotka molemmat vastustavat Assadin hallintoa.
Ranskan ulkoministeriön tuki on kieltämättä aidosti mielenkiintoinen tieto, mutta ei lopulta välttämättä kovin yllättävä.
MLS kirjoittaa:
”Mainoslätkän mukaan AMC:tä tukevat kaikkki[sic] merkittävät kansainväliset mediat: CNN, New York Times, Washington Post, BBC News, Guardian ja Al Jazeera [Qatar].”
Tämä väite taas ei vaikuta pitävän paikkaansa. Tällaista ”mainoslätkää” ei ainakaan löydy suoraan mistään AMC:n sivuilta.
Siira viittaakin tässä ilmeisesti lähteenään käyttämäänsä 21st Century Wire -blogiin, johon tällainen kuva on tehty kuvituskuvaksi selventämään, mitkä kanavat ovat hyödyntäneet AMC:n materiaalia.
On jokseenkin hälyttävää, jos toisten tarkkuutta kritisoiva kirjoittaja ei itse erota kuvituskuvan ja alkuperäisen lähteen eroa — ja että tämä pääsee ilman tarkistusta sanomalehteen.
* * *
Teksti jatkuu:
”Ei ihme, että Aleppon Al-Nusra-rintaman tuottamat ’uutiset’ rauniokasoista ja ’Dusty Boysta’ leviävät tehokkaasti ympäri läntistä mediaa. Myös meille.”
On tietenkin totta, että kuvat Alepposta leviävät läntisessä mediassa paremmin kuin kuvat islamistikapinallisten ”helvetinkanuunoiden” aiheuttamasta tuhosta, puhumattakaan Jemenistä ym., sillä ne tukevat ”läntistä” narratiivia. Siksi myös Ranskan ulkoministeriö oletettavasti tukee toimintaa.
Tämä epäsuhta on tosiasia, ja hyvä pitää mielessä alueelta tulevaa tietoa arvioidessa. Sen tiedostaminen on kuitenkin täysin eri asia kuin väittää, että toinen näistä kuvista olisi kokonaan lavastettu, kuten Marja-Liisa Siira tuntuu tekevän pukiessaan jälleen lainausmerkit sanan ”uutiset” ympärille. Uutiset Aleppon rauniokasoista eivät siis olisi uutisia lainkaan.
* * *
Tämä käy yksiin kirjoittajan aiempien mielipiteiden kanssa. Kun Aleppossa pommitettiin M10-sairaalaa 28. syyskuuta ja 1. lokakuuta, Siira väitti Facebookissa 9.10. virheellisesti, että koko
”uutinen sairaaloiden pommittamisesta Itä-Aleppossa lähti liikkeelle yhdestä falskista twiitistä, johon oli liitetty kuva raunioista. Kuva olikin Gazan raunioista. Nyt twiitti on poistettu. Mutta legenda elää ihmisten mielissä – koska media ei sitä oikaise. Ei koskaan. Helppoa on sotapropagandan läpimeno lännen mediassa, koska enää ei mitään tarkisteta. Twiiteistä tehdään surutta uutisia.”
Kun AMC:n YouTube-kanavalta sitten löytyi videokuvaa kyseisestä sairaalapommituksesta joka todisti vähintään sen, ettei kyse ole mistään ”yhdestä twiitistä”, oli se MLS:lle yksiselitteisesti ”jihadistien propagandaa”, joka olisi vielä erikseen pitänyt jollain tavalla vahvistaa.
Saattaa hyvin olla, että videon oli kuvannut joku, jolla on sympatioita tuon tai tämän jihadistiryhmän suuntaan. Se on jopa todennäköistä. Se ei kuitenkaan vielä voi automaattisesti tarkoittaa, että koko videolla näkyvä sairaala on lavastettu.
Tietenkin se voi olla myös sitä — kaikkihan on nykyään mahdollista. Mutta tämä väite vaatisi tuekseen edes jonkinlaista todistusaineistoa. Sellaista arviota ei voi tehdä etukäteen omien mieltymystensä mukaan.
Mitä tulee sairaalapommituksiin yleensä, niiden olemassaolo ilmiönä ei todellakaan roiku pelkästään jonkin yhden twiitin tai uutisen varassa. Yhdysvaltalainen Physicians for Human Rights (Lääkärit ihmisoikeuksien puolesta) on kerännyt terveydenhuoltoon kohdistuneista iskuista Syyriassa erittäin laajan interaktiivisen aineiston lähdeviitteineen ja paikkatietoineen, johon jokaisen kannattaa tutustua.
Tämä on siis se tiedon määrä, joka tulisi kumota, jos halutaan olla sitä mieltä ettei sairaaloita laisinkaan pommiteta Syyriassa.
* * *
Myös ”Dusty Boy” on saanut Marja-Liisa Siiran tekstissä ympärilleen lainausmerkit. Dusty Boyllä viitataan valokuvaan ”pölyisestä pojasta” Omran Daqneeshista.
MLS:n lähteenä käyttämässä blogissa väitetään suoraan, että AMC olisi väärentänyt kyseisen valokuvan.
Tämän väitteen tueksi blogiin on linkitetty yhdysvaltalaisen Jay Dyerin juontama YouTube-video. Blogissa Dyer kertoo olevansa kirjailija, jonka tuleva kirja on Esoteerinen Hollywood: Seksiä, kultteja ja symboleita elokuvissa. Asiantuntemusta kerrakseen.
Tässä vaiheessa puhutaan siis Seiska-lehden tasoisesta roskajournalismista höystettynä kunnon annoksella psykedeliaa. Kyllä: tämä on se lähde, jonka Marja-Liisa Siiran kriittinen silmä kelpuuttaa, siinä missä video jostain sairaalasta ei vielä todista yhtään mitään.
Videolla Dyer ei itse asiassa esitä yhtäkään todistetta väitteensä tueksi — siinä todetaan ainoastaan, että tilanne ”näyttää lavastetulta”. Siis jälleen arvaus.
Todisteiden sijaan Dyer siirtyykin maalailemaan kuvaa suuresta ”edistyksellisten” (lue: vasemmiston) salajuonesta, jossa myös esimerkiksi mediassa levinnyt valokuva Välimerellä hukkuneesta syyrialaisesta pakolaislapsesta, Alan Kurdista, oli lavastettu ajamaan ”edistyksellisten agendaa Euroopan rajojen avaamiseksi” ja ”maahanmuuttokriitikoiden leimaamista rasisteiksi”.
Nyt ollaan jo päästy todellisiin pohjamutiin — Seiskasta MV-lehden tasolle.
Muissa puheenvuoroissaan Dyer paljastaa mm. ”esoteeristen elokuva-arvostelujen” kautta miten vuoden 1982 Disney-elokuva Tron on ”kommarien” mielenhallintaväline, kuinka ”dialektinen marxismi” on Illuminatin salajuoni maailman valloittamiseksi ja miten saksalainen Theodore[sic] Adorno suunnitteli Beatlesin musiikin kautta levittävänsä psykedeelisiä huumeita, feminismiä ja skitsofreniaa länsimaihin hyökätäkseen Jumalaa ja luontoa vastaan.
Ollaan päädytty taas syvälle fantasiaan ja kenties jo jonkin asteen psykoosiin. Onkin ”kohtuullisen” ironista, että kaikki tämä löytyy lähteenä artikkelista, joka on väliotsikoitu Syyria-raportoinnin oudot lähteet!
* * *
Summauksena, on siis ilmeistä, että Syyriassa käydään brutaalin proxy-sodan lisäksi mittavaa propagandasotaa, jossa lännellä todella on näppinsä pelissä monin kyseenalaisin tavoin. Siinä lähdekritiikki on erittäin tärkeää sekä journalisteille että poliittisille toimijoille.
Materialistiseen analyysiin politiikassaan nojaavilta lähdekritiikkiä pitäisi kuitenkin löytyä myös silloin, kun näkemykset sattuvat olemaan omien ennakkokäsitysten kannalta miellyttäviä. Toisia ei yksinkertaiseisti voi uskottavasti kritisoida ”omituisista lähteistä”, jos itse menee ja julkaisee artikkelin joissa lähteeksi kelpaa blogi, joka uutisoi CIA:n Syyria-yhteyksien lisäksi myös CIA:n yhteyksistä ulkoavaruuden muukalaisiin.
Tässä myös Tiedonantajalta voisi jatkossa olettaa hiukan tarkempaa faktantarkistusta — sekä pohdintaa siitä, minkälaisia ääniä nostetaan eri alojen ”asiantuntijoiksi”. On suoraan sanottuna vähän harmillista lukea Suomen ainoasta marxilaisesta viikkolehdestä yhdysvaltalaisten Mises-instituutin pörssimeklarien, kanadalaisten salaliittoteoreetikoiden ja ilmeisen raivohullujen antikommunistien blogeissa esitettyjä näkemyksiä Syyriasta. Niitä varten on varmuudella muitakin lehtiä.
Itseäni kiinnostaisi enemmän luokkakantainen analyysi. Ja kun Syyriasta on puhe — ehkei olisi kohtuutonta pyytää, että joltakulta syyrialaiseltakin kysyttäisiin.
Kokoomuksen Nuorten Liiton julkaisema PORVARI -lehti keskittyy anakronistiseen kylmän sodan aikaiseen antikommunismiin ja sotarikollisten nuoleskeluun. Neuvostoliitosta, sosialismista ja kommunismista vaahdotaan joka toisessa artikkelissa, mutta kapitalismin nykyistä kriisiä ei käsitellä yhdessäkään. Maailmankaikkeuden hömppäkanavan lehdistökatsauksessa tutustutaan porvarillisen ajatusmaailman pimeään ytimeen.
Epäilyttävintä on terroristien rahoittaja Ronald Reaganin nostaminen suureksi maailmanpolitiikan sankariksi. Reaganin CIA oli vastuussa mujahideen-terrroristiliikkeen kouluttamisesta Afganistanissa, josta moderni taliban-liike on pitkälti kehittynyt. Kokoomusnuoret ylistävät siis miestä, joka epäsuorasti on vastuussa suomalaisen sotilaan kuolemasta.
Irakin sodan ”voitokasta päättymistä” juhlistetaan nyt monella tavalla.
Paska jätkä.
Esimerkiksi brittien entinen pääministeri, sotarikollinen ja muuten vaan joka tavalla törkeä jätkä Tony Blair markkinoi muistelmiaan Lontoolaisessa kirjakaupassa 8. päivä syyskuuta. Äijän pröystäilevän omaelämänkerran julkaisua Lontoossa voi vastustaa täältä käsin ainakin tässä nettiadressissa tilaisuuden peruuttamiseksi.
Radiosta kuulemani mukaan kirjassa Blair on ”pahoillaan sodassa kuolleiden takia” muttei kuitenkaan pyytele anteeksi että tuli vetäneeksi maansa rikolliseen sotaan väärien tietojen perusteella. Sen sijaan hän pyytää anteeksi ketunmetsästäjiltä, sillä Blairin virkakaudella ilmeisesti kiellettiin tämä raaka huvi. Siinäpä on porvarillis-liberaali ”New Labour”-ideologia ja sen täysi moraalittomuus pähkinänkuoressa!
Esitän villin veikkauksen, että kirjassa ei muistella kovin tarkkaan Blairin huhtikuun 2002 salaista lupausta George W. Bushille liittyä sotaan tapahtui mitä tapahtui, tai sitä miten ukko samassa kuorossa Bushin kanssa valehteli suoraan maansa parlamentille ja koko kansalle Saddam Husseinin massatuhoaseista, joita lopulta ei ollut olemassakaan.
Blair tiesi ettei mitään aseita ollut varsin hyvin jo ennen sodan alkua, sillä YK:n asetarkastajat olivat tässä vaiheessa ehtineet tutkia maan läpikotaisin. Tarkastajista Hans Blix tapasi pääministerin henkilökohtaisesti varoittaakseen tätä ettei mitään todisteita massatuhoaseista ole.
Hans Blixin lisäksi myös suuri osa briteistä tietää Blairin vieneen maansa tietoisesti laittomaan sotaan. Vastikään tehdyn kyselyn mukaan 25 prosenttia kansasta sanoo miehen syyllistyneen sotarikokseen, joka tulisi käsitellä tuomioistuimessa. Julkaisutilaisuus Dublinissa olikin jo saanut asianmukaisen vastaanoton:
Kirjakaupan ulkopuolelle oli kokoontunut noin 200 mielenosoittajan äänekäs joukko. Silminnäkijöiden mukaan osa mielenosoittajista yritti osua Blairin kengillä ja kananmunilla. Osa mielenosoittajista yritti myös lähestyä Blairia, mutta poliisit tulivat nopeasti väliin. Turvatoimet olivat kireät, ja osa kadusta oli suljettu.
Protestoijat syyttivät ex-pääministeriä muun muassa Irakin ja Afganistanin sotien uhreista. ”Blair valehteli, miljoonat kuolivat” ja ”Blair vankilaan kansanmurhasta”, luki mielenosoittajien kylteissä. Mielenosoittajat olivat Blairia vastassa myös perjantaina, kun ex-pääministeriä haastateltiin irlantilaisessa keskusteluohjelmassa.
Ilmeisesti kirjassaan Blair myös paljastaa juoneensa päivittäin viinapaukut ja ruuan kanssa puoli pulloa punaviiniä. Blair onkin todella helppo kuvitella viinilasi kädessä itkemässä krokotiilinkyyneleitään satojen tuhansien siviilien kuollessa. ”Mutta kun se on teidän omaksi parhaaksenne. Uskokaa pois, tämä sattuu enemmän minuun kuin teihin.”
YLE Uutisten nettikeskustelijat pohtivat tänään USA:n Irak-taistelutehtävän päättymistä. Keskustelua heräsi siitä, mitkä olivat tehtävän perimmäiset vaikuttimet. Ja toisaalta: onko operaation arvostelu tekopyhää?
Taitaa se tekopyhyys löytyä ihan USA:n ja sodan kannattajien puolelta tässä tapauksessa. Muistan vielä hyvin miten eräskin kokoomusnuori, nykyinen kunnanvaltuutettu vuonna 2003 kutsui sotaa suureksi humanitaariseksi eleeksi … Nyt siellä vasta humanitaarinen kriisi onkin. Satojen tuhansien kuolleiden lisäksi miljoonia kodittomia ja uraaniaseiden takia epämuodostuneina syntyviä lapsia. Eloonjääneistä puolet on työttömänä, neljäsosa kituuttaa surkean köyhyysrajan alapuolella 2.20 dollarilla päivässä, ja suurimmalla osalla ei ole puhdasta vettä, terveydenhuoltoa tai sähköjä. Kiitti vaan!
Kaikkein pahin liberaali-itkijä ja tekopyhyyden ylivoimainen maailmanmestari on tietenkin Barack Obama itse, jonka vaalilupauksiin Irakin sodasta vetäytyminen aikoinaan kuului. Nyt muutamia vuosia ja yhtä Nobelin rauhanpalkintoa myöhemmin tämä on muka saatu aikaiseksi, kun ”viimeiset taistelujoukot lähtivät maasta” elokuussa. Mikään ei voisi olla kauempana totuudesta, sillä Yhdysvalloilla on Irakissa edelleen 50 000 sotilasta 94 tukikohdassa, aivan Bushin hallituksen vanhojen suunnitelmien mukaisesti. USA:n pahamaineiset erikoisjoukot ovat myös edelleen maassa suorittamassa ”terrorisminvastaisia tehtäviä”, eli käytännössä tekemässä ihan mitä lystäävät vailla mitään kontrollia.
Kaiken kukkuraksi joukkoja lähetetään myös edelleen lisää:
Kyse on miehityksen ”uudelleenbrändäyksestä”, kuten trendikkäästi sanotaan. tiedonantaja.fi kirjoittaa:
Aivan kuten George W. Bushin ”terrorisminvastainen sota” nimettiin uudelleen ”merentakaisiksi satunnaisoperaatioiksi”, Obaman presidenttikaudella USA:n ”taisteluoperaatiot” tullaan ensi kuusta alkaen nimeämään uudestaan ”vakautusoperaatioiksi”.
USA:n armeijan tiedottaja Irakissa, kenraalimajuri Stephen Lanza kertoi New York Timesille, että ”käytännöllisesti katsoen mikään ei tule muuttumaan”.
Kaikki merkit viittaavat siihen, että USA haluaa luoda uudenmallisen puolikoloniaalisen hallinnon pitääkseen jatkossakin otteensa maasta ja alueesta. Taistelu Irakin riippumattomuuden palauttamiseksi on siis vasta alkanut.
Obaman retoriikasta tuleekin mieleen kaunopuheisempi versio George W. Bushin surkuhupaisasta puheesta lentotukialuksen kannella toukokuussa 2003. Puheessaan Bush ilmoitti ”taisteluoperaatioiden päättyneen” taustallaan valtava banderolli jossa luki iloisesti ”TEHTÄVÄ SUORITETTU!”
Aivan kuten Bushin tapauksessa vuonna 2003, Yhdysvaltojen valtaapitäviä nuoleskeleva, Pentagonin ja CIA:n propagandakoneiston hyvin voitelema media on nyt tuttuun tyyliinsä hyväksynyt nämä lausunnot naama peruslukemilla. Ei olekaan ihme, että Yhdysvalloissa vielä vuonna 2006 43% amerikkalaisista uskoi Saddam Husseinin olleen henkilökohtaisesti vastuussa syyskuun 11. päivän hyökkäyksistä vielä senkin jälkeen, kun Bush myönsi olleensa väärässä joukkotuhoaseista.
Mikään ei tunnu muuttuneen näistä päivistä. Vuoden 2003 sodanvastaisessa marssissa Helsingissä näkyi kyltti, jossa ehkä vähän lapsekkaasti Bush ja Adolf Hitler oli rinnastettu humoristisen kuvatekstin kera. Mielestäni sama lausahdus sopii paremmin kuvaamaan Bushin ja Obaman suhdetta —
Israelin hallitus on puolustanut parlamentin istunnossa kovia otteita Gazan avustussaattuetta vastaan. Puolustusministeri Ehud Barak sanoi, että armeijan on oltava valmis poikkeuksellisiin toimiin Israelin suojelemiseksi.
– Tämä ei ole Kanada tai Suomi, Barak huomautti oppositiolle.
Minä olen ainakin ihan tyytyväinen, ettei islantilaisten tarvitse lähettää Norjanmerelle avustuslaivoja tuomaan humanitaarista apua Suomen valloittamille Norjan miehitetyille alueille, jonne saamelainen alkuperäiskansa on aidattu Finnmarkin Kaistaleelle odottamaan etnistä puhdistusta – ja että Suomen merivoimat ei brutaalisti teurasta näiden laivojen miehistöjä.
”What it means is, and I’ve been told this anecdotally by five or six different people, battlefield executions are taking place,” he continued. ”Well, if they can’t prove they’re Taliban, bam.”
US Troops Executing Prisoners in Afghanistan: Seymour Hersh http://www.informationclearinghouse.info
By David Edwards May 12, 2010 ”Rawstory” — The journalist who helped break the story that detainees at the Abu Ghraib prison in Iraq were being tortured by their US jailers told an audience at a journalism conference last month that American soldiers are now executing prisoners in Afghanistan.
Wikileaks has obtained and decrypted this previously unreleased video footage from a US Apache helicopter in 2007. It shows Reuters journalist Namir Noor-Eldeen, driver Saeed Chmagh, and several others as the Apache shoots and kills them in a public square in Eastern Baghdad. They are apparently assumed to be insurgents. After the initial shooting, an unarmed group of adults and children in a minivan arrives on the scene and attempts to transport the wounded. They are fired upon as well. The official statement on this incident initially listed all adults as insurgents and claimed the US military did not know how the deaths ocurred. Wikileaks released this video with transcripts and a package of supporting documents on April 5th 2010 on http://collateralmurder.com
Iraq war veteran Ethan McCord, seen running with an Iraqi child in his arms in a video posted by WikiLeaks of a July 2007 massacre in Baghdad, talked to the World Socialist Web Site about the impact of this and similar experiences in Iraq.
Nato on myöntänyt, että sen joukot surmasivat kolme naista Afganistanissa helmikuussa. Aiemmin Isaf-joukot olivat kiistäneet tapahtuman.
Kaksi sanomalehteä, New York Times ja The Times kertoivat maanantaina, että tapaukseen sekaantuneet Nato-sotilaat olivat USA:n erikoisjoukoista. Lehtien mukaan he yrittivät peitellä jälkiään poistamalla luodit naisten ruumiista.
22.3.2010 – Tulipa uskomaton reportaasi radiosta. Irakissa ei ollut atomiaseita vuonna 2003, onneksi ”kansainvälinen yhteisö” sai tämänkin epäkohdan korjattua räiskimällä kaikki paikat täyteen radioaktiivista uraania.
Köyhdytetty uraani (depleted uranium, DU) on ydinpolttoaineen tuotantoprosessin sivutuote, kemiallisesti myrkyllinen ja radioaktiivinen jäte, jota prosessissa syntyy tuhansia tonneja. Yksi 1 000 megawatin ydinvoimala tuottaa elinkaarensa aikana yli miljoona tonnia eriasteista radioaktiivista ydinjätettä, josta noin 10 000 tonnia on köyhdytettyä uraania ja 10 000 kiloa plutoniumia.
Raskaana ja erittäin kovana metallina köyhdytettyä uraania on ”keksitty” käyttää tankeissa ja panssarin läpäisevissä ammuksissa. Sitä on käytetty myös risteilyohjuksissa ja ns. bunkkeripommeissa. Ydinvoimateollisuudelle se on kätevä ja halpa tapa päästä eroon tästä ydinjätteestä.
Nykyään on sitten lottovoitto syntyä Irakin demokraattiseen oikeusvaltioon, vaikka sitten ilman silmiä tai toimivaa selkärankaa.
Doctors in the Iraqi city of Fallujah are reporting a high level of birth defects, with some blaming weapons used by the US after the Iraq invasion. Now, the level of heart defects among newborn babies is said to be 13 times higher than in Europe.
Our correspondent also saw children in the city who were suffering from paralysis or brain damage – and a photograph of one baby who was born with three heads.
He adds that he heard many times that officials in Falluja had warned women that they should not have children.
Tämä on niin törkeä juttu että sitä on vaikea edes tajuta.
Köyhdytetyn uraanin puoliintumisaika on 4,5 miljardia vuotta. Ellei alueita, joilla DU:ta on käytetty puhdisteta, ne tulevat pysymään radioaktiivisina ikuisesti. Hiukkaset sekoittuvat hiekkaan ja tuulet – Irakissa aavikkomyrskyt – kuljettavat ja levittävät niitä ympäriinsä. Ne voivat myös päätyä pohjaveteen.
Uraaniaseet eivät valitse kohdettaan. Ne ovat ”sokeita” ja niiden vaikutus on ajallisesti kauaskantoinen ulottuen laajalle alueelle, yli maiden rajojen, ja kohteena ovat yhtä hyvin sotilaat kuin siviilit. Köyhdytetty uraani vaikuttaa myös geeneihin ja sitä kautta tuleviinkin sukupolviin. Uraaniaseita voidaan verrata kemiallisiin ja biologisiin joukkotuhoaseisiin.
Ainakin seuraavilla 16 maalla tiedetään olevan uraaniaseita asevarastoissaan: Bahrain, Iso-Britannia, Etelä-Korea, Israel, Jordania, Kreikka, Kuwait, Pakistan, Ranska, Saudi-Arabia, Taiwan, Thaimaa, Turkki, USA, Venäjä ja Yhdistyneet Arabiemiirikunnat.
Ylivuotosanomat 
Lukijat kurnuttavat