Posts Tagged ‘porvarit’

Maailman suurin pyramidihuijaus

Wincapitat sun muut pyramidihuijaukset ovat jälleen pyöriskelleet uutisotsikoissa ja sitä kautta mielessäni.

Nämä vedätyksethän perustuvat siihen, että ovela huijari löytää joukon ihmisiä, joille myy bisnesidean: kun antaa huijarille tietyn summa rahaa, tulee itsekin rikastumaan. Huijattujen rikastuminen onnistuu kuitenkin vain, jos heistä jokainen löytää jälleen toiset huijattavat, joilta periä rahoja, ja nämä taas uudet jne.

Kyseessä on siis huijaukseen perustuva mahdoton systeemi, jossa vauraus valuu hiljalleen pyramidin huipulle.

Se tuo minulle mieleen erään toisen järjestelmän. Wincapitan taustavoimat on jo saatu oikeuden eteen, mutta tämä kapitalismiksikin kutsuttu maailmanlaajuinen huijaus pyörii edelleen. Tässä systeemissä:

  • rikkain 1% omistaa 40% maailman varallisuudesta
  • rikkain 2% omistaa yli puolet maailman varallisuudesta
  • rikkain 5% omistaa 71% maailman varallisuudesta
  • rikkain 10% omistaa 85% maailman varallisuudesta
  • köyhin 50% omistaa 1% maailman varallisuudesta

Edellisessä kirjoituksessani valtionvarainministeri Katainen rehvasteli, miten tuloerot ovat nykyisellä hallituskaudella kaventuneet. Se on kuitenkin johtunut lähinnä lamasta ja pörssipelureiden menettämistä pääomatuloista. Viimeisen vuosikymmenen aikana tuloerot ovat sen sijaan kasvaneet, köyhät ovat köyhtyneet ja rikkaat rikastuneet – mutta syynä on ollut kapitalistinen talouskasvu, ei suinkaan lama.

Siis mitä enemmän tuottoa systeemissä tehdään, sitä vähemmän sitä valuu tänne pohjalle. Eikö tämä kuulosta tutulta? Voiko tällaista rakennetta luonnehtia miksikään muuksi kuin pyramidiksi?

***

 

Tämä vanha piirros näyttää hyvin kapitalistisen pyramidihuijauksen rakenteen. Kapitalistin valta perustuu hallitseviin luokkiin, jotka valehtelun ja väkivallan kautta käyttävät hyväksi kaikkea pyörittävää työväenluokkaa. Tässä pyramidissa ylöspäin ei liiku suoraan raha, vaan ihmisten tekemä työ, josta rahaa sitten revitään. Molemmat systeemit perustuvat siihen, että aina löytyy joku alempi, jota riistää.

Jossain historian vaiheessa tämä ei kuitenkaan enää toiminut, ja näin kapitalismi kehittyi imperialismiksi. Brittiläinen imperiumi oli tästä mallikkain historiallinen esimerkki, mutta nykyään se on Yhdysvallat. Kun oman maan työväeltä ei saa enää riistettyä lisävoittoja, on siirryttävä ulkomaiden duunarien hyväksikäyttöön. Näin teeveetä katsova keskiluokka pysyy tyytyväisenä ja ongelmat on ulkoistettu jonnekkin kauas pois. Modernin pyramidin teho perustuu siihen, että olemme niin korkealla suhteessa kaikista kurjimpiin, ettemme edes huomaa olevamme osa tätä pyramidihuijausta.

Tähän kuuluu olennaisesti sen illuusion ruokkiminen, että kuka tahansa voi rikastua kapitalismissa – aivan kuin lotossa kuka tahansa voi tulla miljonääriksi jo tänä iltana. Useimmat eivät kuitenkaan voita, vaan jälleen, pyramidinomaisesti maksavat niiden harvojen ja valittujen voitot hautaansa saakka.

Kun tästä olen keskustellut oikeistolaisten kanssa – miksi köyhyyttä on, miksi työttömyyttä on – heille tuntuu olevan täysin käsittämätön idea, että kapitalismiin olisi sisäänrakennettu vaatimus että jonkun on aina oltava köyhä. Heidän maailmassaan kuka tahansa voi nousta huipulle, kunhan ottaa itseään niskasta kiinni ja ryhdistäytyy – sillä he ovat nielleet pyramidihuijauksen logiikan.

Jos työttömyyttä ei olisi, kapitalismi itse asiassa romahtaisi. Systeemi toimii, koska duunareita odottaa aina irtisanomisen uhka ja putoaminen alimpaan hylkiökastiin. Modernin uusliberalismin isä, porvarillinen taloustieteilijä Milton Friedman kutsui tätä ”luonnolliseksi työttömyydeksi” mutta koska tämä paljastaa liikaa systeemin syrjivästä luonteesta, taloustieteilijät käyttävät nykyään termiä NAIRU – Non-Accelerating Inflation Rate of Unemployment, eli työttömyyden taso, joka ei kiihdytä inflaatiota.

 

Tämä kaikki löytyy siis ihan modernista porvarien talousteoriasta ja jokainen voi sen itse googlettaa. Sitä varten ei tarvitse lukea Marxia – mutta on siitäkin hyötyä.

***

Entä mikä on tämän huijauksen tulevaisuus? Pyramidihuijaus toimii vain, jos sen pohjaa laajennetaan jatkuvasti – puhutaan kasvusta, kilpailukyvystä ja tehostamisesta. 2000-luvun globaalikapitalismi on tullut tilanteeseen, jossa siltä on yksinkertaisesti loppunut höynäytettävät ja riistettävät. Kolmas maailma on jo joko alistettu tai alkanut organisoitua omiksi taloudellisiksi blokeikseen. Avaruudestakaan ei ole vielä löytynyt elämää, joten sitäkään ei voi orjuuttaa. Sivumennen on huomautettava, että Yhdysvaltain Vision for Space Exploration -ohjelma kuitenkin jo toteaa:

”haluamme liittää aurinkokunnan osaksi taloudellista piiriämme …”

Kapitalismin jatkuvan kasvun ideologia on ratkaissut tämän ongelman huijaukselle ominaisella tavalla: rahaa on ruvettu keksimään tyhjästä. Imperialismin kautta on siis siirrytty kolmenteen vaiheeseen, finanssikapitalismiin, jossa pääomaa ei kartuteta enää vain toisten työllä, vaan suoraan pääomalla. Tämäkin kuulostaa tutulta:

Bernie Madoffin pyramidihuijaus oli sellainen, että hän lupasi pääomalle huippuhyvän tuoton. Mutta oikeasti ei kyennyt sijoittamaan pääomaa niin hyvin kuin antoi ymmärtää. Alussa tuotto maksettiin lisääntyvästä pääomasta ja kun tästä pahasta tavasta ei päästy eroon, alkoi pääoma huveta pikkuhiljaa… ne jotka viimeiseksi tulivat paikalle saivat nuolla näppejään, sillä heidän sijoittamansa pääoma kului edellisten sijoittajien tuottojen maksamiseen.

Nykyään suurin osa markkinoilla liikkuvasta rahasta on velkaan perustuvaa huuhaata, eli niinsanottua fiktiivistä pääomaa. Nyt koko järjestelmä on romahtamassa, kun pankkien tarjoama tietokoneiden ruuduilla näkyvä vauraus osoittautuu arvottomaksi. Kokonaiset valtiot on ajettu konkurssin partaalle kun paljastuu, että niiden talous on silkkaa fiktiota. Aivan kuin Wincapita, kapitalismin huijaus ei enää täytä lupauksiaan ja lopulta kaatuu mahdottomuuteensa.

On aika siirtyä kokonaan uudenlaiseen talousmalliin.

Porvari on jymähtänyt kylmään sotaan

Kokoomuksen Nuorten Liiton julkaisema PORVARI -lehti keskittyy anakronistiseen kylmän sodan aikaiseen antikommunismiin ja sotarikollisten nuoleskeluun. Neuvostoliitosta, sosialismista ja kommunismista vaahdotaan joka toisessa artikkelissa, mutta kapitalismin nykyistä kriisiä ei käsitellä yhdessäkään. Maailmankaikkeuden hömppäkanavan lehdistökatsauksessa tutustutaan porvarillisen ajatusmaailman pimeään ytimeen.

Epäilyttävintä on terroristien rahoittaja Ronald Reaganin nostaminen suureksi maailmanpolitiikan sankariksi. Reaganin CIA oli vastuussa mujahideen-terrroristiliikkeen kouluttamisesta Afganistanissa, josta moderni taliban-liike on pitkälti kehittynyt. Kokoomusnuoret ylistävät siis miestä, joka epäsuorasti on vastuussa suomalaisen sotilaan kuolemasta.

Vaihtamalla hallitus paranee

Pojat eivät ole varmoja, onko hallituksen harjoittama politiikka heidän etujensa mukaista.

Lompakolla ei voi äänestää

Porvarillisen ajatusmaailman mukaan erilaisten tuotteiden kuluttaminen on demokratian ylin muoto, josta on kieleemme ilmaantunut termi ”lompakolla äänestäminen”. Sen taustalla on puoliuskonnollinen ajatus tuotteisiin perustuvasta markkinataloudesta itsensä korjaavana, itseään ohjaavana järjestelmänä, jossa yksittäinen kuluttaja kykenee ratkaisemaan kaikki ongelmat ilman ikäviä poliittisia päätöksiä. Miksi äänestää vaaleissa tai osoittaa mieltään, kun voi vain tehdä eettisiä valintoja kaupan tiskillä ja maailma pelastuu?

Samaa ideologiaa heijastelee myös sinivihreän porvarihallituksen uusi budjetti, jossa siirrytään vähin äänin kohti tasaveroa ja verhotaan se vihreisiin arvoihin ja luonnonsuojeluun. Lämmitys- ja polttoaineveroja kiristetään ja ratkaisuiksi tarjotaan uuden talon, auton, jne. ostamista. Samalla saadaan Suomi nostettua lamasta, sillä kapitalistisen talouden pyörien pyörittämiseksi jokaisen on ostettava jatkuvasti enemmän tuotteita. Tällä ei ole ekologisuuden kanssa mitään tekemistä.

Materialisti tajuaa, ettei kyseessä ole moraalinen valinta eikä ”eettisellä kuluttamisella” saada yhteiskunnan tuotantotapaa muuttumaan yhtään sen ekologisempaan suuntaan. Sen lisäksi että mielipidettämme ja käsitystämme kulutuksemme eettisyydestä johdetaan suurella rahalla jatkuvasti harhaan mainostoimistojen ansiosta, kylmä tosiasia on että suurinta osaa ihmisten kulutuksesta ohjaa lopulta aina taloudelliset tosiasiat, eivät eettiset valinnat.

Tietenkin luonnonmukaiset tuotteet sekä uudet, energiatehokkaat ratkaisut ja teknologian kehittäminen ovat hyviä asioita — sitä ei tule kieltää, päin vastoin. Ongelmana on että käytännössä talousjärjestelmämme jonka puitteissa kehitys tapahtuu on erittäin tehokas pullonkaula ja suoranainen este tämän uuden teknologian käyttöönotossa.

Esimerkiksi käy hyvin yksityisautoilu — vaikka kuinka tietää miten haitallinen keksintö on bensiinikäyttöinen polttomoottori, omalla 95-oktaanista uusiutumatonta luonnonvaraa ilmoille tupruttelevalla autolla on vaan ajettava kun julkista liikennettä ei ole tai se on liian kallista. Vaikka erilaisia hybridiautoja kehiteltäisiin kuinka monta, tulee köyhä ajamaan köyhän autolla vastaisuudessakin. Uuden auton ostaminen muutaman vuoden välein on köyhälle ja keskiluokkaisellekin mahdollista ainoastaan ajautumalla yhä syvemmälle velkavankeuteen — ja kohti uutta yhteiskunnan rakenteita horjuttavaa finanssikriisiä.

Too Much -verkkolehden julkaisema graafi paljastaa, minkälainen huijaus ”lompakolla äänestäminen” on maailmanlaajuisessa mittakaavassa.

Maailman aikuisväestöstä 68.4 prosentilla se lompakko on joka kuun lopussa tyhjä, kun 8 prosentilla rahaa on sellaiset summat, ettei mikään lompakko maailmassa riittäisi niiden säilömiseen. Ne rahat sijaitsevat verovapailla pankkitileillä, rahastoissa, osakkeissa, kiinteistöissä, arvoesineissä – sekä tehtaissa ja työkoneissa. Tällä pääomalla on tässä maailmassa se todellinen äänioikeus, sillä se ei vaikuta kulutukseen vaan tuotantoon.

Vasemmistolaisittain onkin aivan väärä lähtökohta jeesustella tuotteiden kulutuksesta, kun ongelmana on juuri niiden tuotantotapa. Jos minä ostan esimerkiksi muovilapion tai muoviin käärityn jauhelihan, ei minun kulutukseni enää lisää kasvihuonepäästöjä. Tuotteisiin liittyvät päästöt on aiheuttanut tuotteiden valmistaja kauan ennen kuin minä niitä näinkään. Niihin liittyvä hiilijalanjälki kuuluu tuottajalle, ei minulle, sillä minulla ei ole ikinä ollut mahdollisuuttakaan päättää tuotantoprosessin yksityiskohdista. Jos tuottajat helppojen voittojen perässä törsäävät fossiilisia polttoaineita ja sylkevät ilmoille hiiltä, tulisi heidän myös kantaa pääasiallinen vastuu teoistaan.

Tätä eivät oikeistolaiset, vihreät tai liberaalivasemmistolaisetkaan voi ymmärtää, sillä heidän analyysinsä jää aina lompakollaan äänestävän yksilön tasolle. Rajaamalla luonnonsuojelukeskustelun kritisoimaan kulutusta sen sijaan että kritisoitaisiin tuotantotapaa, he päätyvät yksinkertaiseen (ja väärään) johtopäätökseen että yksittäinen ihminen voi erilaisen lampun ostamalla muuttaa maailmaa ja tehdä suuren poliittisen teon.

Tämän kääntöpuoli on tavallisen ihmisen syyllistäminen ja pahimmassa tapauksessa ekofasistinen vihjailu siitä, että maailmassa on liikaa ihmisiä. Kun öljy-yhtiö BP:n kaikkia määräyksiä presidentti Obaman luvalla rikkonut öljynporauslautta räjähti Meksikonlahdella aiheuttaen mittaamatonta tuhoa, amerikkalaiset lehdet hurskastelivat: ”me kaikki olemme [öljyn kuluttajina] syyllisiä”.

Ei ihme, että epäilyt luonnonsuojelun tarpeellisuutta tai esimerkiksi ilmastonmuutoksen todellisuutta kohtaan kasvavat, kun sitä tuodaan tällä tavalla esille. Televisiossa maailman ympäri jatkuvasti reissaavat miljonäärit kuten Al Gore tai vaikkapa Madonna muistuttavat meitä sammuttamaan valot kun poistumme huoneesta. Tällaisella puheella ei saa ketään vakuutettua, päin vastoin se ryövää vakavalta aiheelta sen uskottavuuden ja saa koko homman vaikuttamaan jälleen uudelta tavalta markkinoida uusia tuotteita.

Tässä on kapitalistisen järjestelmän ydin: kaikki on tuotteistettava ja kaikki on ratkaistava tuotteiden kulutuksen kautta. Influenssarokotteita tehtaillessa influenssan torjuminen jää kakkossijalle, kun tärkeintä on saada omasta tuotteesta mahdollisimman suuret rahat ja nopeasti. Masennuksen hoitamisessa mielenterveys jää kakkossijalle, tärkeintä on myydä mahdollisimman paljon pillereitä.

Samoin käytännön luonnonsuojelun asemasta tärkeää on luoda ekologissävytteisiä brändejä, kuten vaikkapa oman firmani Itella Green -jakelu. Samaa paskaa ne postiautot edelleen syytävät pakoputkistaan, mutta jonnekin Turkkiin maksetaan siitä nimellistä korvausta ja kuluttajalle tulee taas parempi mieli. Samoin paikallisen jätefirman Kierrättäjä-niminen mainoslehti saapuu postikeskukseen kimputettuna paksuun muovikääreeseen, joka myöhemmin lentää jakelutoimipaikoissa suoraan roskiin valtavina kasoina — ja samainen jätefirma pääsee sitten kuskaamaan tämän uusiutumattoman luonnonvaran omalle jäteasemalleen.

Koko asetelma on täysin perverssi. Vielä potentiaalisen maailmanlopun edessä, koko ekosysteemimme romahduksen uhatessa, yrittää kapitalismi tehdä voittoja myymällä vielä muutaman uuden ekologisen vihreän härpäkkeen. Kommarina tiedän, että näin ei voi jatkua. Lompakolla äänestäminen on kuolettavaa humpuukia.

Kansalla on kyllä valta päättää kohtalostaan, mutta lompakosta se ei kumpua.

Kapitalistien luokkataistelu tarvitsee vastavoiman

Suomen yli on pyyhkäissyt kapitalistisen luokkataistelun aalto, koordinaattori Markus Heikkinen Vastavoimasta summasi Hakaniemen torilla työväen eurooppalaisena toimintapäivänä 29.9.2010.

Työväeltä vaaditaan jatkuvasti uusia säästöjä, mutta samalla valtaapitävien omaisuustulot ovat nousseet satoja prosentteja.

Kapitalistiluokan jatkuvia hyökkäyksiä vastaan on rakennettava yhtenäinen vastavoiman rintama, totesi Heikkinen. Tähän tähtää myös Vastavoima -liike, työläisaktivistien ja luottamusmiesten aloite työväenliikkeen uudistamiseksi ja vahvistamiseksi.

Suomen työväki toimintaan leikkauksia vastaan!

Kriittisen ay-verkoston KRAY:n haastattelussa helsinkiläisiltä duunareilta kysyttiin, miksi he aikovat osallistua Euroopan ammattijärjestöjen yhteiseen toimintapäivään 29.9.2010 leikkauspolitiikkaa vastaan. Miksi liittojen ja kansojen välinen solidaarisuus on työväenliikkeelle tärkeää? Miksi työläisten kannattaa nousta vastarintaan oikeistolaisen talouspolitiikan kumoamiseksi?

Lisätietoja toimintapäivästä http://29-9-toimintapaiva.blogspot.com/ ja http://kriittinenayverkosto.blogspot.com

Helsingissä 29.9. tapahtuman paikka on Hakaniemen tori ja aika klo 16. Pääkaupunkiseudun Ammatillinen Paikallisjärjestö, Kriittinen ay-verkosto KRAY ja lukuisa joukko ammatillisia aluejärjestöjä, ammattiosastoja ja kansalaisliikkeitä järjestävät Toritapahtuman Hakaniemen torilla klo 16.00 — 18.00.

Euroopan ay-liikkeen toimintapäivä 29.9. Suomessa

Täällä Suomessa hallituksen uusi budjettiesitys on ollut viimeaikoina tapetilla. Julkiselta sektorilta, peruspalveluista ja työllistämisestä aijotaan jälleen leikata määrärahoja talouskasvun ja kilpailukyvyn nimissä. Budjettia vastaan ovat jo osoittaneet mieltään mm. opiskelijat, työttömät, eläkeläiset ja muut vähävaraiset.

Mutta kuinka moni tietää että 29. päivä syyskuuta Brysselissä kokoontuvat Euroopan unionin valtionvarainministerit päättämään jälleen uusista Euroopanlaajuisista julkisen sektorin leikkaustoimenpiteistä?

Tämä tarkoittaa palvelujen karsimista, yksityistämistä, irtisanomisia ja eläkeikien pidennyksiä. Jatkuvat leikkauskuurit ainoastaan syventävät todellista ihmisten kriisiä, työttömyyttä ja köyhyyttä. Tämän on tajunnut myös Eurooppalainen ammattiyhdistysliike, joka järjestää samana päivänä 29. syyskuuta euroopanlaajuisen vastamielenosoituksen.

Euroopassa toimintaan on jo ryhdytty. Kreikassa on taisteltu vastaan koko ajan, mutta nyt myös Ranskassa miljoonat marssivat kaduilla. 29. päivä Espanjassa aloitetaan yleislakko ja 100 000 ihmistä marssii Brysselissä. EAY on ilmoittanut että protesteja, ulosmarsseja ja mielenosoituksia järjestetään myös Portugalissa, Italiassa, Latviassa, Liettuassa, Tsekin tasavallassa, Kyproksella, Serbiassa, Romaniassa, Saksassa ja Puolassa.

Mutta entäpä täällä Suomessa? Kriittisen ay-verkoston aktiivit selvittivät asiaa ja saivat kuulla, että Brysselin mielenosoitukseen lähtee suomalaisista liitoista 16 edustajaa. Mutta entä tiedotus asiasta, ja ennen kaikkea paikallinen toiminta paikallisissa ammattiosastoissa? Miksi me emme ole ay-kentällä kuulleetkaan koko tapahtumasta, vaikka asia koskee meitä yhtä lailla? Kysyin tätä asiaa julkisessa keskustelutilaisuudessa Suomen ammattijärjestöjen keskusliitto SAK:n EU-asiantuntija Reijo Paanaselta.

Maanantaiklubilla Helsingissä puhunut Paananen myönsi, että SAK teki arviointivirheen jättämällä EAY:n toimintapäivän tiedottamatta. Paanasen mukaan alunperin ideana oli näyttää eurooppalaisen ay-liikkeen joukkovoimaa 7. lokakuuta, jolloin vietetään jo pieneksi perinteeksi muodostunutta Kunnon työn päivää.

Onneksi tämä virhe on kuitenkin edelleen korjattavissa. SAK julkaisikin heti seuraavana päivänä sivuillaan paikalliseen toimintaan kannustavan tiedotteen ja toimintaa onkin nyt ryhdytty suunnittelemaan. Vielä on aikaa ottaa asia esille myös omassa ammattiosastossa, toimikunnassa tai työporukassa. Nyt on aika näyttää, ettei Suomessakaan työväki aio maksaa herrojen velkoja, jotka porvaripuolueet ovat itse aiheuttaneet työnantajien verohelpotuksilla ja pankkien finanssikeinottelut sallimalla.

Kriittisen ay-verkoston aktiivi Mauri Perä pitää SAK:n päätöstä hyvänä:

– SAK:n tulo julkisuuteen on erittäin arvokas. Se kannustaa kaikkia ammattiyhdistysliikkeen toimivuudesta kiinnostuneita liikkeelle tässä ja nyt. Se antaa myös potkua Helsingin ja muiden kaupunkien tapahtumaa valmistelevien työryhmien työlle.

Kriittisen ay-verkoston aktiivit ovatkin ryhtyneet toimiin ympäri Suomea. Yhteistyössä SAK:n ja muiden ay-järjestöjen sekä kansalaisliikkeiden kanssa me tulemme järjestämään mielenilmauksia ja kokoontumisia ainakin Helsingissä, Tampereella, Joensuussa, Jyväskylässä, Oulussa ja Kajaanissa. Listaa päivitetään koko ajan.

Nyt on tärkeä ottaa yhteyttä suoraan SAK:n ammatillisten paikallisjärjestöjen edustajiin ja muihin ammattijärjestöjen luottamushenkilöihin. Kannattaa kysyä, mitä on ehkä jo suunnitteilla ja ehdottaa sitä, miten toimintaa voitaisiin toteuttaa.

SAK toivoo, että kaikista mahdollisista tapahtumista ilmoitettaisiin SAK:n viestintään Jenni Karjalaiselle, sposti jenni.karjalainen[at]sak.fi.

Me emme ole taloutta varten, talous on meitä varten! Ehdoton ei leikkauksille!

Haluun olla porvari (Budjettiriihi remix)

Koska räp on nykyään muodissa ja satuin kuulemaan radiosta aiheeseen erityisen hyvin sopivan kappaleen, päätin suomentaa sen ja tehdä budjettiaiheesta musiikkivideon. Yhteiskuntakriittisyyden lisäksi tämä kokeellinen tekele on opettavainen tarina porvarillisen meedian ja epäterveiden elämäntapojen vaaroista.

Töistä kotiuduttuaan tehostustoimista väsähtänyt duunari uinahtaa television ääreen kesken uutislähetyksen, seurauksena omituinen uni. Alitajunnan pimeimmistä syövereistä kumpuava talouspainajainen heijastelee todellista arkipäivää leikkausten, korruption ja finanssikriisien Suomessa.

Se menee kutakuinkin näin:

Mä haluun olla porvari
niin vitun pahasti
Elää elämääni
mukavasti

Mä haluan mun naamani
Suomen Kuvalehteen
Wahlroosin ja Sarasvuon viereen

(Aina)
Silmäni kun kiinni paan
parrasvalot käypi loistamaan
Sossun tuet kaikki poistaa saa
En mä niihin koskiskaan
kuhan porvari olla saan

Jee, mä oisin aina telkkaris
Helsingin Sanomis
Joka päivä joulu
Lapsil yksityiskoulu

Ku Mikkosen Niina,
en päivähoitoo tarvii
nollamaksuluokat
kaikesta vois karsii

Budjettiriihes vois
verot uusiks laittaa
Kelamaksut, tuet pois
Ei se mua haittaa

”Pääomat verolle!”
voin heittää lehdissä
muttei sitä ikin oo
mun esityksissä

Tärkeintähän on
et vaalipuhe luistaa
Hoitajien palkat –
kuka niit enää muistaa!

Ja jos ei mulla joskus
vaalirahat riitä
Yritykset jeesaa mua et,
ota poika siitä!

(Voi)
Silmäni kun kiinni paan
Kassakoneet rupee laulamaan
Peruspalvelut kun leikataan
En mä niitä tarviiskaan
Kuhan porvari olla saan

Jee jee, jee jee

Kuhan porvari olla saan

Jee jee, jee jee

Mutta pakko jollain on
budjettivaje täyttää
pitää rahaa pankeille
ja hornetteihin riittää

nostan ruokaveroa
ei sillois mitään eroa
jossei Alepassa
kuluis multa euron euroa

Ei kaupan roskiksest
safkaa tarvi varastaa
ku suurel rahal lobbarit
tarjois mulle parastaan

Hienos raflas vaa vois
bisneksiä hieroa
Turpeelta ny verot pois
siinois mitään kieroa

Väitän et mun esitykset
on jotain vihreit arvoi
eihän veronkiristykset
koskis meitä harvoi

Vois loppusilauksena
verottaa vaik karkkia,
Tää on helppoa ku
tikkarin veis lapsilta!

(kirjaimellisesti.)

Mä haluun olla porvari
helvetin kovasti
lama-aika menis somasti

Mä haluan mun naamani
Suomen Kuvalehteen
Kataisen ja Niinistön viereen

(Kun)
Silmäni mä kiinni paan
Pankkitili onpi tulvillaan
Ei työttömyyskään mua voi koskettaa
Voisin kaiken unohtaa
Jos porvari olla saan

Jee jee, jee jee

Jotka unohtavat historian, tulevat toistamaan sen

Eräs tunnettu saksalainen filosofi kirjoitti kerran, että historia toistaa itseään – ensin tragediana, sitten farssina. En ole nyt ihan varma kumpi kierros tällä kertaa on menossa, mutta jälleen ei voi kun ihmetellä uutisotsikkoja:

Asumistuen saajat aiotaan leimata

Valtiovarainministeriö haluaa ohjata asumistukea saavat asumaan kuntien ja yleishyödyllisten vuokra-asuntoyhtiöiden omistamiin asuntoihin. Se on perustanut työryhmän valmistelemaan uudistusta, ja ehdotusten pitäisi valmistua vuodenvaihteessa.

Ministeriö ajaa säästöjä, mutta sen haikailemasta uudistuksesta saattaa tulla vuosien kuluttua suuri lasku. Ohjaaminen merkitsisi käytännössä sitä, että työttömät, yksinhuoltajat ja maahanmuuttajat kertyisivät vähitellen samoihin taloihin.

Valmistuviin taloihin valittaisiin heti aluksi vain tuensaajia. Kun vanhoissa taloissa vapautuu asunto, siihen otettaisiin suuresta hakijoiden jonosta sellainen kotitalous, joka nostaa tukea. Näin tapahtuisi etenkin pääkaupunkiseudulla.

Kuntien vuokratalot alkaisivat leimautua entistä enemmän, ja niissä asuville lyötäisiin otsaan kurjimmista kurjimman leima.

Olisi ihme, jos sosiaalisia ongelmia ei kasautuisi tiettyihin kortteleihin ja kokonaisille asuntoalueille. Suomeenkin uhkaisi vähitellen syntyä omia slummeja Tukholman ja Kööpenhaminan tapaan. Niiden ongelmien korjaaminen vasta kalliiksi tulisi.

Kokoomus haluaa Suomeen kodinturvajoukkoja

Kokoomuksen puoluekokouspäätöksen mukaan on tarpeellista tutkia kodinturvajoukkojen perustamista Suomeen.

Jyväskylän puoluekokouksessa hyväksyttiin kesäkuussa kokoomuksen puoluehallituksen esittämä ponsi. Sen mukaan on tarpeellista, että ”rakennemuutoksen suunnittelun yhteydessä kodinturvajoukkojen perustamista tutkitaan yhtenä vaihtoehtona turvata laajan reservimme käyttö sen jälkeen, kun se on vapautunut puolustusvoimien sijoituksista”.

Puoluehallitus hyväksyi myös kokoomuksen puoluehallituksen asiasta antaman selvityksen. Siinä todettiin muun muassa, että Suomessa ”viittaukset sotien jälkeen lakkautettuun suojeluskuntajärjestöön ovat tyrehdyttäneet keskustelun mahdollisista kodinturvajoukoista”.

Helsingin Puotilan kokoomuksen aloitteessa, jonka sijasta puoluekokous siis hyväksyi puoluehallituksen selvityksen, oli kaavailtu myös kodinturvajoukkojen tarkempaa toimenkuvaa:

”Rauhan aikana kodinturvajoukkojen nuoriso-osasto nostaisi tulevien varusmiesten kuntoa jo ennen armeijaa opettaen leiriytymistaitoja, pesäpalloa, suunnistusta, ammuntaa, hiihtoa ja kamppailulajeja yhteistyössä urheiluseurojen kanssa. Senioriosaston tehtävinä olisivat toiminnan organisointi, perinteet ja rahoituksen turvaaminen.”

Torppareita ja suojeluskuntia 1918, vuokralaisia ja kodinturvajoukkoja 2010. Täällä Pohjantähden alla -uudelleenfilmatisoinnit eivät voisi ajoittua ajankohtaisemmin.

Lopuksi on sitten jälleen tarjolla pimeää koppia, pakkosyöttöä ja raippoja, nyt kun Lapuan liikkeen ja IKL:n kunniakasta perinnettä jatkamaan ovat nousseet Suomen Sisu, Muutos 2011 ja Perussuomalaiset.

Eläkeläiset ja työttömät budjettiesitystä vastaan

Säätytaloa vastapäätä 19.8.2010 kokoontunut työttömien mielenosoitus säesti hallituksen budjettiriihen alkutahteja torstaiaamuna Helsingissä.

Sosiaali- ja terveysministeriö oli omassa budjettiehdotuksessaan esittänyt ensi vuodelle 13,5 miljoonaa euroa tulorajojen lieventämiseen, mutta valtiovarainministeriö oli pyyhkinyt määrärahan pois omasta ehdotuksestaan.

Hallitus aikoo budjettiesityksen mukaan leikata työllisyysvaroja 60 miljoonalla eurolla tilanteessa, jossa on 300 000 työtöntä ja nuorisotyöttömyys huitelee 25 prosentin paikkeilla. Tämä on valtion ensi vuoden talousarviossa kaikkein huolestuttavinta. Köyhistä köyhimmiltä leikataan.

”Hallituksella menee hyvin, se on saatu kuulla moneen kertaan. [Valtiovarainministeri Jyrki] Kataisen hymy on jatkuvaa. Ja kovin nuorekkaan näköistä jengiä kiipeää Säätytalon portaita, mutta on myös toisenlainen Suomi: meillä on EU-kriteereillä yli 700 000 ihmistä köyhyysrajan alapuolella”, Helsingin työttömät ry:n väki lähetti terveisiä megafonin kautta budjettiriiheen menijöille.

Kylteissä vaadittiin Kela-korvausten nostamista ja asemäärärahojen siirtämistä työllisyyteen.

Helsingin työttömien toiminnanjohtaja Anna-Maria Kantola nosti työttömien tärkeimmäksi tavoitteeksi ensi vuoden budjettia ajatellen työllisyyden hoidon.

”Julkishallinto voisi suoraan palkata pitkäaikaistyöttömiä, uskon että se olisi myös kansantaloudellisesti järkevää.”

Lisäksi työttömät haluavat työmarkkinatuen korottamista ”sille tasolle, mille se kuuluu . Nyt se on 1990-luvun tasolla. Reaalisesti tuki ei ole noussut vaan jäänyt jälkeen vuosien ajan.”

Työmarkkinatuki on nyt noin 550 euroa kuussa, kun Kantolan mukaan oikea taso olisi noin kaksisataa euroa enemmän.

Lisäksi työttömät vaativat puolison tulojen vaikutuksen eli tarveharkinnan poistoa työmarkkinatuesta, mitä myös sosiaaliturvan uudistamista selvittänyt Sata-komitea on esittänyt.

”Leikkuri käy jo alle 1 400 euron kuukausituloissa eli jo näin pieni tulo leikkaa puolison tukia”, Kantola kertoo.