Posts Tagged ‘Sipoo’

Älytön verkostomainen kaupunki

Oletteko nyt oikeasti ihan tosissanne?

Se oli ensimmäinen ajatukseni, kun luin ehdotusta uuden ”Keski-Uudenmaan kaupungin” muodostamisesta.

Kuntaliitoksia Uudenmaan alueella selvittäneen työryhmän syyskuussa julkaisemassa loppuraportissa suositellaan peräti kahdeksan kunnan – Hyvinkään, Järvenpään, Keravan, Mäntsälän, Nurmijärven, Pornaisen, Sipoon ja Tuusulan – yhdistämistä.

Tämä Suomen periaatteessa kolmanneksi suurin väestökeskus tulisi olemaan ”älykäs verkostomainen kaupunki”. Se on kaunis tapa sanoa, ettei tälle väkisin kasaan kootulle kuntapoliittiselle Frankensteinin hirviölle voi kuvitella järkevää keskustaa hyvällä tahdollakaan.

Samalla puhe kuntien yhdistämisestä työssäkäyntialueiden mukaan on ilmeisesti päätetty suosiolla unohtaa – en usko esimerkiksi monenkaan hyvinkääläisen käyvän töissä Sipoossa. Tämän ”kaupungin” sisällä suurin osa työmatkaliikenteestä olisi edelleen pendelöintiä Helsinkiin.

Liian pieni city

Varsinaista nimeä tälle Tamperetta suuremmalle kaupungille ei ole viitsitty edes lähteä arvuuttelemaan – mikä lienee ainoastaan siunaus.

Kaupungiksi yhteenliitetyistä kunnista sen sijaan tulisi jokaisesta ”city-alueita”, joille annettaisiin uudet, kornit nimet: Tuusulanjärvi city, Hyvinkää city, Nurmijärvi city, Mäntsälä city … Meistä sipoolaisista puolestaan tulisi Sibbesborg cityn asukkeja.

Siis mitä helvettiä, nyt ihan vakavasti? Eikö teitä siellä työryhmässä edes hävetä?

Tätä aivopiereskelyä ei voi selittää edes suomalaisille tyypillisellä ameriikan ihannoinnilla, jossa kaikki pitää väkisin kääntää englanniksi. Tässä Suomen kielilain vastaisessa esityksessä kyse on pikemminkin alkuasukkaiden pidgin-englannista, jossa toistellaan hienolta kuulostavia sanoja ymmärtämättä edes, mitä ne merkitsevät.

Ettei nyt jäisi mitään epäselvää: sana city viittaa suurkaupunkiin. Missään maailmassa ei ole kaupunkia, joka koostuisi pienemmistä cityistä – joista osa on vieläpä maaseutua!

* * *

Tämän tulevan kaupungin asukkaiden kannalta merkittävin asia ei kuitenkaan liene se, ettei kukaan voi vakavalla naamalla esitellä itseään Sibbesborg Cityn asukkaaksi.

Hämmentävä pidgin-finglish muuttuu hauskasta vitsistä ikäväksi, kun sen perusteella ruvetaan suunnittelemaan kaupungin palvelurakennetta. ”Kaupunkitason” palveluiden lisäksi olisi ”citytason” palveluja, ja vielä erikseen ”cityalueen lähipalveluita”.

Tätä sekavampaa luokittelua tuskin saataisiin aikaan, vaikka sitä varten palkattaisiin toinen 350 000 euron arvoinen työryhmä.

Kuten kuntaliitoksissa aina, Keski-Uudenmaan kaupungin tarkoituksena on palvelujen keskittäminen ja karsiminen. Yhteen paikkaan keskitettäviä ”kaupunkitason” palveluita olisivat mm. terveyskeskuksen ympärivuorokautinen päivystys sekä urheilu- ja liikuntakeskukset.

Nähtäväksi jää, miten Nikkilän kolmen miljoonan euron jäähalli aiotaan paikasta toiseen kuljettaa.

Hintaa näille Paintilla piirretyille nuolille ja ympyröille tuli 350 000 euroa.

Hintaa näille Paintilla piirretyille nuolille ja ympyröille tuli 350 000 euroa.

Taloudellista pakkoa ei ole

Kuten kaikkia typeriä ehdotuksia suomalaisessa politiikassa sitten 80-luvun, tätäkin liitosta perustellaan taloudellisella välttämättömyydellä.

Raportissa puhutaan kuntien yhteenlasketusta ”tasapainottamisen tarpeesta”, jonka ilmoitetaan olevan noin 112 miljoonaa euroa. Sote-uudistuksen vaikutus lisää vielä 20-50 miljoonaa euroa päälle.

Tämä ”tasapainottamistarve” johtuu raportin mukaan kolmesta suuresta kokonaisuudesta:

  1. valtionosuusleikkauksista
  2. verotulojen kasvun alenemasta sekä
  3. väestönkasvun ja ikääntymisen sekä palveluiden tarjonnan laadun ja laajuuden kasvun vauhdista.

Itsenäisinä kuntien olisi ryhdyttävä sopeutustoimenpiteisiin, kuten tuloveroprosentin nostamiseen, raportti varoittaa.

Näistä kolmesta ongelmasta kaikki ovat kuitenkin olemassa myös mahdollisen kuntaliitoksen jälkeen.

Huomionarvoista on, että sekä ongelmat 1 että 2 ovat puhtaasti kokoomusjohtoisten hallitusten viime vaalikaudella tekemien poliittisten päätösten ansiota. Niistä päästäisiin eroon palauttamalla leikattuja valtionosuuksia, perumalla yhteisöveron alennus ja perumalla kuntalain muutos, jolla kuntia pakotetaan muuttamaan liikelaitoksiaan yhtiöiksi.

Jos uutta kuntalakia valmisteltaisiin todella kuntien ja niiden asukkaiden lähtökohdista, tulisikin siihen kirjata palvelujen tietoisen alibudjetoinnin kieltävä pykälä. Käsittämätöntä mutta totta: nykyisellään laki ei kiellä valtiota itse rampauttamasta kuntien taloutta.

Raportti ei myöskään kerro, että palkansaajaa kurittavalle tuloveroprosentin nostamiselle on myös vasemmistolainen vaihtoehto: pääomatulojen verovapauden lopettaminen kunnallisverotuksessa ja koko kunnallisveron muuttaminen progressiiviseksi.

Mikä parasta, tämäkin onnistuu täysin ilman uutta kaupunkia!

Lähidemokratia ei saa olla jälkihuomio

Alusta asti on ollut selvää, että Kataisen hallituksen aloittamalla ja Stubbin hallituksen jatkamalla kuntauudistuksella on haluttu ennen kaikkea keskittää päätösvaltaa julkisista palveluista yhä pienempään piiriin.

Tätä faktaa peittelemään on jokainen kansalaisten vaikutusmahdollisuuksia kaventava esitys sokerikuorrutettu puheella lähidemokratiasta ja osallistamisesta.

Liitosselvitys on lisää tätä samaa soppaa: uuden kaupungin luvataan olevan ensimmäinen aito kunnanosahallintoon perustuva malli Suomessa. Raportin mukaan kaupungissa järjestettäisiin kaupunginosavaalit, joissa valittaisiin aluelautakunnat.

Muuten hyvä, mutta näillä ”kaupunginosilla” – siis entisillä kunnilla – oli jo kunnanvaltuustot. Tässä ensin siis hajotetaan olemassaolevat edustuksellisen demokratian elimet, ja sitten lähdetään miettimään, mistä alueen asukkaat jatkossa saavat päättää. Näissä lähifoorumeissa kuntalaisten valitsemia edustajia istuisi maksimissaan yhdeksän!

Tämä on demokratian kaventamista, ei laajentamista.

Vaikka lähifoorumeilla luvataan olevan ”todellista valtaa”, ovat toiset samaan aikaan käynnissä olevat ”uudistukset” jo siirtämässä tärkeät päätökset muualle, jopa kaupunginvaltuustojen ulkopuolelle. Eduskuntapuolueiden viime keväänä tekemä sote-sopimus merkitsee käytännössä, että sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen – yli puolet kuntien budjeteista – päätetään muualla.

Pääkaupunkiseudulla niin sanottu metropolihallinto puolestaan päättäisi asumisesta, maankäytöstä sekä liikenteestä. Lähifoorumeille päätettävää jäisi korkeintaan, missä suhteessa kaupunginvaltuustolta tuleva raha jaetaan paikallisen kirjaston ja koulun välillä.

* * *

On harmillista, että tämän vaalikauden poliittiset silmänkääntötemput ovat niin pahasti ryvettäneet koko lähidemokratian konseptin.

Lähtökohdiltaan aluevaltuustot ovat nimittäin suorastaan radikaali ajatus. Kommunistisen politiikkakäsityksen mukaan ruohonjuuritason demokraattiset elimet ovat välttämättömiä todellisen kansanvallan kasvamiselle — nykyinen parlamentarismi ei vielä sitä ole. Helsingissä juuri me kommunistit olemmekin olleet keskeisesti mukana osallistavan budjetoinnin pilottihankkeissa.

Jotta lähidemokratia olisi muutakin kuin kauniita sanoja ja hurskaita toiveita, pitäisi sen sisältö olla kaikille selvä. Sen sijaan, että aluevaltuustot ovat kuntaliitosten outo jälkihuomio, niiden tarve tulisi määritellä suoraan kuntalaissa.

Esimerkiksi, kuten taannoinen Sipoosta lähtenyt Ei pakkoliitoksille! -kansalaisaloite esitti: jos kunnan asukkaiden määrä valtuutettua kohden ylittää 500, edellytetään alueelle oma valtuusto, jossa asukkaiden määrä osa-alueen ylimmän toimielimen luottamushenkilöä kohden on enintään 500.

Todellinen osallistava budjetointi tarkoittaisi myös, että aluevaltuustolla olisi valtaa kyseenalaistaa keskusjohdon sanelut ja osallistua koko kaupunkia koskevien ratkaisujen valmisteluun.

Tällainen alhaalta ylöspäin kasvava demokratia on ainoa tapa rakentaa yhteiskuntaa, joka toimii ihmisten, ei kapitalismin markkinoiden ehdoilla.

Pankkien stressitesti näkyi Sipoossa

Sipoon Nikkilässä Itä-Uudenmaan Osuuspankki stressaantui niin paljon, että menetti kokonaan muistinsa.

Postielektroniikkaa

Elektroniikkabändin uusin musiikkivideo tarjoaa lyyrisen katsauksen postinjakelun nykytodellisuuteen.

Yhtyeen näkemys elektronisoidusta postista on villin utopistinen, mutta käytännön kokemukset ovat osoittautuneet toisenlaisiksi.

Elektroniikkabändi onkin myöhemmin sanonut lehtihaastattelussa seuraavasti: ”Nyt tiedämme, että posti-elektroniikka on huono keksintö. Perumme koko laulun sisällön”

Lättähatulla Nikkilästä Porvooseen ja takaisin

Dm6 ja Dm7 (kansankielessä Lättähattu) ovat Valtionrautateiden käyttämiä Valmetin vuosina 1954-1963 valmistamia dieselmoottorivaunuja eli kiskobusseja. Erilaiset liitevaunut mukaan luettuina niitä valmistettiin yhteensä yli 400 kappaletta. Dm6- ja Dm7-sarjat korvasivat valmistuessaan höyryveturivetoiset junat suurelta osin Suomen rautateiden paikallisliikenteessä. Viimeiset Lättähatut poistuivat säännöllisestä matkustajaliikenteestä vuonna 1988, mutta niitä on vielä jonkin verran tilausliikenteessä ja museojunissa.

Vanhoina hyvinä aikoina Nikkilässä oli toimiva juna-asema jonka kautta pääsi Porvooseen ja Keravalle. Nykyään siitä ei mene ohi kuin Sköldvikin venäläinen öljyjuna ja asemarakennuskin on myyty yksityisasumukseksi.

Porvoon Museorautatie ry muistutti ihmisiä, että junalla pääsee edelleen. Koska rata on sähköistetty, enää ei tarvitsisi käytellä ympäristölle haitallista dieselmoottoriakaan.

Tässä videossa esiintyy myös höyryveturi sekä vaimo joka ei halua että sitä kuvataan, mutta joskus on pakko kun se on niin söpö.

Sipoon luonto on säilytettävä!

Sipoonkorpeen kansallispuisto

Sipoonkorpi on laaja ja lähes yhtenäinen metsäalue pääkaupunkiseudun itäpuolella. Maisemaltaan alue on erittäin jyrkkä- ja pienipiirteistä kallioiden, kangasmaiden ja soiden mosaiikkia, jota kirjovat siellä täällä pienet peltolaikut. Sipoonkorven metsien tunnelmaa korostavat sitä ympäröivien laaksojen hienot kulttuurimaisemat. Luontoarvot ovat monipuoliset ja merkittävät: alueella on matalia merenlahtia, rannikon reheviä lehtoja, kallioluontoa, hoidettuja perinneympäristöjä ja savikkoalueen virtavesiä. Sipoonkorven alueelta on havaintoja noin sadasta uhanalaisesta tai silmälläpidettävästä lajista. Mustavuori-Östersundomin alueelta on havaintoja noin 50 uhanalaisesta ja silmälläpidettävästä lajista.

Luontoarvoiltaan ja retkeilymielessä Sipoonkorven alue on Nuuksion kansallispuiston veroinen kohde. Se liittyy luontevasti pääkaupunkiseudun viherkehään.

Ympäristöministeriön tulee ryhtyä tekemään lakiesitystä heti. Uusi kansallispuisto juhlistaisi YK:n luonnon monimuotoisuuden vuotta. Sipoonkorpi täyttää erinomaisesti lain vaatimat kansallispuiston perustamisedellytykset. Niihin kuuluvat valtion riittävä maanomistus sekä huomattava merkitys luontoarvoille ja virkistyskäytölle. Kansallispuisto mahdollistaa myös Östersundomin alueen järkevän maankäytön suunnittelun.

Ympäristöministeriö pyytää lausuntoja Metsähallituksen tekemästä selvityksestä, jossa tarkastellaan edellytyksiä perustaa Sipoonkorpeen kansallispuisto. Lausunnonantoaikaa on 15.4.2010 asti. Lausuntoja on pyydetty alueen kaupungeilta ja Sipoon kunnalta sekä muilta sidosryhmiltä. Lausunnon voi antaa pyytämättäkin. Kaupunkien lausuntoja valmistellaan ainakin ympäristö-, kiinteistö- ja kaavoituslautakunnissa sekä kunnanhallituksissa. Näiden jäsenet ovat avainasemassa ja heille kannattaa kertoa perusteltu näkemyksensä laajan Sipoonkorven kansallispuiston tarpeellisuudesta.

Mahdollisesta kansallispuistosta tekee aikanaan päätöksen eduskunta.

http://www.sll.fi/uusimaa/uudet-sipoonkorpisivut/index_html

Huonoja uutisia, kauniita maisemia

Eräänä tammikuun pakkaspäivänä aurinko paistoi ja talvi oli kaunis eteläisessäkin Suomessa, radion huonoista uutisista huolimatta. Lopuksi säätiedotus meren- ynnä muiden kulkijoille.

Pienemmät luokat ja lisää bussivuoroja sekä nuorisotiloja

Bussivuoroista ja lippujen hinnoista, nuorten tapahtumista ja ilmastonmuutoksesta tenttasivat Sipoonjoen koulun oppilaat kunnallisvaaliehdokkaita.

Kommunistisen puolueen Sippo Kähmi sanoi haluavansa vallankumousta ja vastustavansa yksityistämistä.

Nuoret kysyivät muun muassa sitä miten nuorison viihtyvyyttä voitaisiin parantaa Sipoossa.

–Kokoontumistiloja ympäri Sipoota, mutta keskuksiin keskitettynä, totesi Anna Virtanen (kesk).

–Nuorisotalo on, mutta siellä on joku tyyppi muljottamassa, seurakunnasta varmaan. Nuoriso saisi olla välillä ilman valvontaa. Voisi olla myös joku puisto, jossa on vaikka makkarakojuja ja sinne tultaisiin spontaanisti, esitti Sippo Kähmi.

Pitäisikö koululiikuntaa lisätä, kyselivät oppilaat.

–Vihasin koululiikuntaa. Se on jotain 50-luvun peruja. Uimahallia voisin kannattaa, Sippo Kähmi totesi.

Ilmastonmuutos ja sen hyväksi tehtävä työ kiinnosti myös oppilaita. Kähmi piti isoja autoja pahana asiana ja Ketevan Liedenpohja (rkp) halusi dieselveron pois. Heikki Vestman (kok) muistutti, että ilmasto- ja ympäristöasiat eivät ole ihan yksinkertaisia. Joku päätös voikin vaikuttaa siten, että siitä seuraa uusia ongelmia.

Valtuustoehdokkaat kertoivat kierrättävänsä.

–Muistakaa, että tarvitaan myös suuria linjapoliittisia ratkaisuja. Kestämätöntä on kehitys nyt ja järjetöntä kulutusta, muistutti Sippo Kähmi.

Saako Sipoota koristella graffiteilla, kuului yksi oppilaiden kysymyksistä.

–Totta helkkarissa! Tämä on tylsän näköinen mesta, esimerkiksi tuo Kuntala. Julkiset tilat ovat meidän kaikkien maksamia, tokaisi Sippo Kähmi.

Lainaus Sipoon Sanomista 30.10.2008. Kirjoittanut Riitta Ketola.