Posts Tagged ‘yksityistäminen’

Henkilöliikennettä ei saa avata kilpailulle

SKP:n Uudenmaan piirikomitea antaa täyden tuen Veturimiesten liiton, Rautatieläisten liiton ja Rautatievirkamiesliiton vaatimukselle kehittää rautateiden henkilöliikennettä.

Vastustamme Liikenne- ja viestintäministeriön esitystä rautatieliikennejärjestelmän pakkokilpailuttamisesta. Suunnitelma pirstoa valtakunnallisesti toimiva järjestelmä pieniin bisnesyksiköihin on lyhytnäköistä pikavoittoihin tähtäävää yrityspolitiikkaa. Uudenmaan piiri tukee liittojen vaatimuksia kehittää ratainvestointeja, kalustoa, huolto- ja varikkopalveluja ja liikenteenohjausta. Päinvastoin kuin ministeriön selonteossa henkilöstön koulutukseen tulee resursoida ja työntekijöiden asemaa tulee vahvistaa.

Tutkimuksen mukaan lähes 80% suomalaisista pitää julkista liikennettä tärkeänä osana kansalaisten peruspalveluja. SKP:n Uudenmaan piiri korostaa, että julkisen liikenteen ulkoistamis- ja yksityistämishankkeet uhkaavat nyt rautateiden henkilöliikenteen osalta työntekijöiden perusturvaa ja asemaa, ja siksi ministeriön on vedettävä takaisin kaikki yksityistämissuunitelmat.

Lähiliikenteen irrottaminen muusta rautatieliikenteestä heikentäisi palvelutason laatua ja lisäisi liikenteen häiriöitä. VR:n nykyisen toiminnan synergiaedut, henkilöstön ja kaluston yhteiskäyttö sekä kokonaisvastuu maanlaajuisesta liikennöinnistä myös taloudellisesti vähemmän kannattavilla alueilla on linjassa liikennepoliittisen selonteon kanssa eikä sitä tule siksikään muuttaa.

SKP:n Uudenmaan piiri vastustaa politiikkaa, joissa työntekijöiden yli kävellään perustelemattomin argumentein. Liikenne- ja viestintäministeriön “kilpailua hinnalla millä hyvänsä” -mietintö synnyttäisi nyt kilpailua vain kannattaville rataosuuksille ja veronmaksajille jäisi entistä suurempi taakka julkisen palvelun tehtävän rahoittamisesta. Kansainväliset kokemukset rautateiden yksityistämisestä ovat kaikkialla katastrofaalisia. Yksityistämisen sijaan rautateitä pitää kehittää keskeisinä joukkoliikennemuotoina.

Säilytetään VR suomalaisilla!

VR:n on säilyttävä Suomen valtion omistuksessa. VR:n myyntiä ei voi ymmärtää mitenkään muutoin kuin vallan siirtona ylikansalliseen keskusjohtoon. Kokemukset rautateiden yksityistämisestä eivät ole myönteisiä muualla maailmassa.

Peruspalvelujen törkeä huutokauppaus jatkuu raideliikenteellä

Pyrkimykset yhteisen omaisuutemme myymiseksi yksityisille tahoille jatkuvat, nyt vuorossa on raideliikenne. Liikenne- ja viestintäministeriön asettaman rautateiden henkilöliikenteen kilpailuttamistyöryhmän mukaan kilpailutus on ”taloudellisesti kannatettavaa” ja sillä on saatu esimerkiksi Britanniassa, Saksassa ja Tanskassa ”merkittäviä säästöjä”.

Vastaavia myyntipuheita on kuultu ennenkin, milloin katsastuslaitosten, milloin postinjakelun tai terveyspalvelujen yksityistämistä perusteltaessa. Käytännössä ne eivät ole toteutuneet ikinä, ainakaan ilman palvelutason, työolojen ja turvallisuuden dramaattista romahdusta.

Esimerkiksi Britanniassa 90-luvun yksityistämisintoilun jälkeen rataverkko jouduttiin palauttamaan yhteiskunnan hallintaan 2000-luvulla, sillä yksityistämisen seuraamukset olivat kirjaimellisesti katastrofaalisia. Sekä junaturmien että niissä kuolleiden ihmisten määrä lähes kaksinkertaistui heti yksityistämistä seuranneina vuosina. Vastaavia tehostamisen tuloksia päästiin meilläkin jo ihastelemaan tämän vuoden tammikuussa.

Helsinkiläisen kaupunginvaltuuttu Yrjö Hakasen (SKP) mielestä esitys on osoitus porvarihallituksen yksityistämispolitiikan yksisilmäisyydestä, sillä rautateiden kilpailutus alkaisi herkkupaloilla pääkaupunkiseudun lähiliikenteestä. Kermankuorintaa ei siis edes yritetä välttää.

— Liikenneministeriön työryhmä ei edes selvittänyt vaihtoehtona VR:n toiminnan kehittämistä. Eikä perusteluksi esitetty konkreettisia arvioita kilpailutuksen vaikutuksista talouteen, liikenneturvallisuuteen tai tämän julkisen palvelun kehitykseen koko maassa, ihmettelee Hakanen.

Myös kilpailutustyöryhmässä työntekijöiden edustajana istunut Timo Tanner pitää henkilöliikenteen avaamista kilpailutukselle huonona asiana. Tannerin mukaan kilpailutus pirstoo maan laajuisen joukkoliikenteen. Hän jättikin työryhmän raporttiin eriävän mielipiteensä.

Kilpailutustyöryhmä esittää kilpailutusedellytysten ratkaisemista vuoden 2014 loppuun mennessä. Tällöin kilpailutus voisi alkaa seuraavana vuonna. Helsingin seudulla kilpailutettu liikenne voitaisiin käynnistää vuoden 2018 alusta. Myöhemmin kilpailutuksen piiriin esitetään muun muassa seutuliikennettä täydentäviä taajamajunia ja Hanko-Karjaa radan liikennettä. Työryhmä haluaa myös liikenteenohjauksen pois VR:n käsistä.

— Kolme neljästä eli melkein 80% suomalaisista on sitä mieltä, että julkinen liikenne kuuluu peruspalveluihin. Asiantuntijat sanovat kilpailuttamisen heikentävän palvelujen tasoa. Sen vuoksi VR:n palveluita ei pidä yksityistää tai ulkoistaa, vaan pikemminkin yhteiskunnan roolia on korostettava peruspalveluiden tuottajana, toteaa SKP:n uusi pääsihteeri Juha-Pekka Väisänen.

Kilpailutuksen kirot ja kansallisomaisuuden ryöstö

Ylen taloustoimittaja ja tietokirjailija Seppo Konttinen kritisoi järjetöntä pakkokilpailutuksen ideologiaa Suomen sosiaalifoorumin avauspuheenvuorossaan 24.4.2010.

Kilpailutuksen taustalla on jatkuva projekti valtion infrastruktuurin ja julkisten palvelujen siirtämiseksi yksityisiin käsiin, josta hyötyvät ainoastaan pääomapiirit. Esimerkiksi Konttinen otti Suomen entisen postilaitoksen, nykyisen Itellan, joka EU:n kilpailutusdirektiivin takia on romuttamassa Suomen satoja vuosia toimineen postijärjestelmän.

Konttisen syyttävä sormi kohdistui myös sosiaalidemokraattien uusliberaaliin talouspolitiikkaan joka osaltaan on mahdollistanut moisen kansallisomaisuuden ryöstön.

Postin yksityistäminen pysäytettiin Japanissa

Japanin postin kehitys tarjoaa mielenkiintoisen vaihtoehtovision Suomen vastakkaiseen suuntaan etenevälle tilanteelle. Miten mahtaisikaan olla asiat jos Suomessa olisi säilytetty Postipankki?

KOM-Posti: Postin yksityistäminen pysäytettiin Japanissa:

Japanin liberaalidemokraattipuolueen ja erityisesti entisen pääministeri Junichiro Koizumin vuodesta 2001 aggressiivisesti jatkunut kampanja Japanin postin yksityistämiseksi on keskeytynyt.

Päätöksellä on suuri merkitys Japanin taloudelle, sillä Japanin posti on viestinvälitys- ja logistiikkapalveluidensa lisäksi 300 triljoonan jenin (3.2 triljoonan dollarin) omaisuudellaan maailman suurin pankki. Nyt postipankin annetaan kaksinkertaistaa asiakaskohtainen talletusten enimmäismäärä 20 miljoonaan jeniin ja pankin henkivakuutusyksikön annetaan nostaa vakuutuksien kattavuutta 25 miljoonaan jeniin. Hallitus säilyttää yli kolmanneksen yhtiön omistuksesta, pitäen veto-oikeutensa.

Suunnanvaihdos on tappio Japanin porvaristolle, joka odotti entisen pääministeri Koizumin lupaamaa täyttä pankin yksityistämistä ja postiyhtiön pilkkomista. Menetys on suuri etenkin pankkiireille, sillä vakaa valtion takaama postipankki on finanssikriisin riepottelemia yksityisiä pankkeja houkuttelevampi vaihtoehto lamasta kärsiville tavallisille säästäjille.

EU:n ja Yhdysvaltojen viranomaiset ovatkin kiireellä laatimassa valituksiaan Maailman kauppajärjestö WTO:lle. Washingtonissa Yhdysvaltain ulkomaankauppaedustaja Demetrios Marantis ennätti jo uhkailla Kamein suunnitelmien jopa hiertävän maiden keskinäisiä välejä.

Voi kuitenkin ihmetellä, mitä varaa amerikkalaisilla ja eurooppalaisilla on vaatia valtio-ohjauksen poistoa ulkomailla niiden omien kansantalouksien räpiköidessä juuri valvomattomien pankkien aiheuttamassa finanssikurimuksessa. Toisin kuin ulkomaiset vastineensa Japanin postipankki ei taannoin ole hukannut triljoonien dollarien edestä tavallisten ihmisten rahoja.

Mangaloren postityöntekijät vastustavat yksityistämistä

Karnatakan osavaltiossa Intiassa pidetyssä kaksipäiväisessä liittojenvälisessä yhteiskonferenssissa vaadittiin vastustusta Intian hallituksen postipalvelujen yksityistämisaikeille.

Konferenssiin osallistuivat Yleisintialainen postityöntekijöiden liitto (Ryhmä C), Yleisintialainen postityöntekijöiden ja postimiesten liitto (Ryhmä D) ja Yleisintialainen ulkoisten postityöläisten liitto.

Konferenssin avauspuheessa hindulaisen Sri Gurudevadatta Samsthanamin näkijä Gurudevananda sanoi postityöläisten palvelleen epäitsekkäästi kansaa. Hänen mukaansa postialan tulisi nopeuttaa palvelujaan vastaamaan teknologian kehittymistä.

Entinen ay-johtaja B. Janardhana Poojary sanoi perinteisten postipalvelujen auttavan köyhiä ja maanviljelijöitä. Hänen mielestään postityöläiset ovat kriittisen tärkeässä roolissa tuottaessaan palveluja tasavertaisesti myös yhteiskunnan taloudellisesti heikoille osille.

S. Shailesh Kumarin, konferenssin vastaanottokomitean pääsihteerin, mukaan hallitukselta tullaan kiireellisesti vaatimaan ryhmän D työpaikkojen täyttämistä. Muita vaatimuksia olivat selkeä palkankorotus postimiehille ja -naisille, postilaisten eläkkeiden heikennyksen ja yksityistämisen vastustus, ja postimestarien kaaderien uudelleenjärjestys. Hallitukselta vaaditaan postimestarien ja postitarkastajien välisen epäsuhtaisuuden poistoa.

Intian postijärjestelmä on hallituksenalainen järjestelmä johon kuuluu 155 333 postitoimistoa ympäri kolmen miljoonan neliökilometrin maa-alaa, asiakkainaan n. 1.3 miljardia intialaista. Maailman suurimmassa postiverkossa on työntekijöitä yli 520 000.

Ministeriö: Itellan laskettava hintoja

Viestintäministeriön mukaan Itellan hinnoissa on jopa neljäsosa ilmaa. Postiyritys Itellan on alennettava kirjeiden ja alle kymmenen kilon postipakettien hintoja toukokuun alussa.

Sanomalehti Kalevan verkkolehti uutisoi 27.4.2010:

Korkein hallinto-oikeus hylkäsi Itellan valituksen, jossa se vaati Viestintäviraston hinnanalennuspäätöksen lykkäämistä. Varsinainen kysymys hinnoittelun kohtuullisuudesta on yhä kesken Helsingin hallinto-oikeudessa.

Enintään kahden kilon kirjeet ja kymmenen kilon paketit ovat laissa määriteltyä yleispalvelua, joka ei saisi maksaa tuottamiskuluja enempää.

Viestintäviraston mukaan Itella kattaa kovilla hinnoilla kuluja, joita aiheutuu kilpailluilla markkinoilla olevien palvelujen tuottamisesta. Itella kilpailee muiden firmojen kanssa muun muassa lehtijakelussa ja suurten pakettien toimittamisessa.

Tilanne on skitsofreninen, kun muistelee ”postiyritys Itellan” olevan valtionyhtiö, entinen Suomen Posti. Nyt valtio ei enää tunnu tietävän mikä Itella on – toisaalta vaaditaan entiseen malliin kaiken kattavaa yleistä palvelutasoa, toisaalta vaaditaan että Itella käyttäytyisi kuten mikä tahansa yksityisyrittäjä.

Uusia hintoja ei ole vielä julkistettu, mutta Viestintäviraston mukaan yleispalveluiden nykyhinnoissa on yli 25 prosenttia ilmaa. Kauan ei tarvitse miettiä, mistä se 25 prosenttia ulosmitataan jos hinnat laskevat. Ensin kärsivät palvelut, jota seuraa jälleen uusi kierros työntekijöiden vähennyksiä. Eniten ongelmat kasaantuvat haja-asutusalueille, jossa toiminta ei ole kannattavaa.

Kaikkea ei voi saada. Kannattamattomat palvelutkin vain on kustannettava jollain. Tietenkin, jos hintojen leikkaus tarkoittaa kasvanutta valtion tukea ja siten postitoiminnan siirtymistä takaisin Suomen valtiolle julkiseksi palveluksi, on se hyvä asia – mutta tässä vaiheessa taas Euroopan Unionin mukaan epäreilua kilpailua.

Mieleen muistuu 90-luku, jolloin Kimmo Sasi totesi autojen katsastusasemien hinnoissa olevan ilmaa. Tällä saatiin ostettua yleinen mielipide katsastuksien yksityistämisen taakse. Nyt katsastus maksaa vähintään 50 euroa, vanhassa rahassa yli 300 markkaa, kun vuonna 1997 pakokaasumittaus päälle oli hinta vain 140 mk. Hintataso on noussut 120% ja nousee edelleen noin kymmenellä prosentilla vuosittain. Lisäksi hinnat ja palvelutaso vaihtelevat villisti paikkakunnittain.

Kuten nytkin, yksityistämistä myytiin meille halvoilla hinnoilla ja palvelun tehostuneisuudella. Kyseessä oli silloin, ja on edelleen lyhytnäköisyys tai silkka valehtelu. Julkisten palvelujen yksityistämiskehitys on torjuttava kaikkialla missä se nostaa rumaa päätään!