Työväen toimintapäivän 29.9. avaus

Eurooppalainen ay-liike osoitti mieltään leikkaus- ja kurjistamispolitiikkaa vastaan EAY:n toimintapäivänä 29. syyskuuta kaikkialla Euroopassa. Päätapahtumassa Brysselissä jopa 100 000 mielenosoittajaa marssi EU:n valtionvarainministereitä vastaan, jotka kokoontuvat samaan aikaan Brysselissä. Eri maissa järjestettiin lisäksi omia valtakunnallisia ja paikallisia tapahtumia, ulosmarsseja, mielenosoituksia ja jopa yleislakkoja. Myös ympäri Suomen järjestettiin tempauksia ja mielenilmauksia.

Helsingissä ay-liike ja kansalaisjärjestöt järjestivät toritapahtuman työväen perinteisellä kokouspaikalla, Hakaniemen torilla. Kuulijoille tarjottiin soppaa ja tiukkaa asiaa, protestilauluja unohtamatta. Avauspuheenvuorot pitivät KRAY:n Sippo Kähmi ja SAK:n Simo Utriainen.

Järjestäjinä häärivät SAK:n Pääkaupunkiseudun Ammatillinen Paikallisjärjestö ja Kriittinen ay-verkosto KRAY, ammattiosastoista Helsingin Kirvesmiehet, Helsingin Maalarit, Metalli 5, PAU:n Uudenmaan ja Pasilan osastot sekä kansalaisjärjestöistä Asukasliitto, Vaihtoehto EU:lle, Oikeutta Siivoojille, Vastavoima, Vasemmisto-opiskelijat VASOP ry, sekä Helsingin Työttömät HETY ry.

Järjestöjen yhteisenä huolena on, että julkisten menojen leikkaukset johtavat työpaikkojen vähentymiseen ja lisääntyvään sosiaaliseen turvattomuuteen. Pahimmassa tapauksessa menojen karsimiset voivat johtaa epävarmassa ja haavoittuvassa taloustilanteessa Euroopan uuteen lamaan.

Puheenvuoro uutta postilakia vastaan

Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU:n Helsingin osastojen järjestämä postilakitilaisuus 21.9.2010 keräsi postilaiset tenttaamaan kansanedustajia lakimuutoksen vaikutuksista. Paikalla olivat Matti Saarinen (sd), Outi Mäkelä (kok), Kari Uotila (vas) ja Johanna Karimäki (vihr). Äänessä SKP:n Pääkaupunkiseudun posti- ja logistiikka-alan osaston puheenjohtaja Sippo Kähmi.

Uusi lakiehdotus ei vaadi Itellan kilpailijoilta 5 päivän jakelua, mikä antaa kilpailijoille selvän etulyöntiaseman. Tämä mahdollistaisi varhais- ja perusjakelun yhdistämisen, mikä käytännössä tarkoittaisi 10 000 perusjakelijan siirtämistä vastentahtoisesti yötöihin. Lisäksi on esitetty että 1. luokan kirjeestä luovutaan ja 2. luokan kirjenopeus riittää. Suurin ongelma on kuitenkin rahoitus yleispalvelun turvaamiseksi, jonka laki jättää kokonaan auki. Käytännössä valtio ja veronmaksajat saattavat siis kuitenkin joutua maksumiehiksi, vaikka menettävät postipalvelujen julkisen hallinnan.

Edustajista kukaan ei pystynyt tarkentamaan, miten rahoitus uuden lain myötä hoidetaan. Demarit julistautuivat heti alkuun työväenliikkeen poliittiseksi siiveksi, mutta kun puhe siirtyi toimintaan, leimasi edustaja Saarinen (erityisesti ranskalaiset) mielenosoittajat ja lakkoilijat väkivaltaisiksi pullonheittäjiksi. Kokoomuksen Outi Mäkelä myönsi suoraan, ettei osaa puolustaa lakia, mutta toisteli silti mantranomaisesti kilpailutuksen olevan hyvästä. Vasemmistoliiton Uotila suhtautui sympaattisesti PAU:n näkökantaan mutta jatkoi selittelyä, miten EU:lle ja eduskunnan voimasuhteille ei voi mitään. Vihreiden Karimäki tyytyi kiittelemään saaduista tiedoista, muttei luvannut tekevänsä asialle sen kummempaa.

Koko tilaisuutta leimasi suomalaisen politiikan yleinen vaihtoehdottomuus. Kansalaisen rooliksi jää äänestää tv-kasvoja neljän vuoden välein ja kuunnella sitten se neljä vuotta, miten millekään asialle ei voi tehdä mitään. Tai tehtäisiin, mutta kun ne toiset. Tai tehtäisiin, mutta kun se EU. Tai kun ne markkinat. Tai kun se kilpailukyky.

Vaihtoehtoja on aina! Nyt vaaditaan toimintaa ja joukkovoimaa, ei selittelyä! Uusi postilaki on torjuttava!

Suomen työväki toimintaan leikkauksia vastaan!

Kriittisen ay-verkoston KRAY:n haastattelussa helsinkiläisiltä duunareilta kysyttiin, miksi he aikovat osallistua Euroopan ammattijärjestöjen yhteiseen toimintapäivään 29.9.2010 leikkauspolitiikkaa vastaan. Miksi liittojen ja kansojen välinen solidaarisuus on työväenliikkeelle tärkeää? Miksi työläisten kannattaa nousta vastarintaan oikeistolaisen talouspolitiikan kumoamiseksi?

Lisätietoja toimintapäivästä http://29-9-toimintapaiva.blogspot.com/ ja http://kriittinenayverkosto.blogspot.com

Helsingissä 29.9. tapahtuman paikka on Hakaniemen tori ja aika klo 16. Pääkaupunkiseudun Ammatillinen Paikallisjärjestö, Kriittinen ay-verkosto KRAY ja lukuisa joukko ammatillisia aluejärjestöjä, ammattiosastoja ja kansalaisliikkeitä järjestävät Toritapahtuman Hakaniemen torilla klo 16.00 — 18.00.

Kieltäydymme jatkamasta herrojen velkojen maksamista!

Eurooppalaisen ay-liikkeen toimintapäivänä 29. syyskuuta Euroopan työväki lähettää Brysseliin voimakkaan viestin: Me kieltäydymme jatkamasta herrojen velkojen maksamista.

– Meidän selkänahoistamme on revitty jo liikaa. Jatkuvat julkisen sektorin leikkauskuurit ainoastaan syventävät todellista ihmisten kriisiä, työttömyyttä ja köyhyyttä. Tämä on totta kaikkialla missä leikkauksiin on ryhdytty, myös Suomessa, sanoo Kriittisen ay-verkoston aktiivi Sippo Kähmi.

– Pelkkien Brysselin arkistoihin hukkuvien kannanottojen ja ay-turismin lisäksi tarvitaan paikallista toimintaa, jonka mahdollisuus tuntuu unohtuneen monen liiton johdolta. Kuvitellaan, että osallistumalla valtakoneiston kokouksiin ja työryhmiin voidaan saada aikaan muutos ilman ikävän epäkohteliaita voimannäyttöjä.

Porvareilla ei ole kuitenkaan mitään tarvetta kuunnella liikettä, joka ei pysty mobilisoimaan rivejään.

– Päivä lakossa tai edes ylityökiellossa pakottaisi kuuntelemaan ihan eri tavalla kuin tuhat lobbaria Euroopan byrokratian koneistossa, sanoo Kähmi.

Velanoton taustalla pankkien pelastaminen

Meille myydään ideaa, että valtavista valtionveloista irti pääsemiseksi on leikattava julkista sektoria. Moni on niellyt mukisematta vulgaarin talousjärkeilyn, jonka mukaan julkisen talouden tehostaminen on avain velkaantumiskierteen pysäyttämiseksi.

– Tässä kertomuksessa unohtuu, että valtiontalouden pohjaa ovat leikanneet porvarit itse firmojen ja suurituloisten verohelpotuksilla sekä pankkien elvytystoimilla. Finanssikriisin myötä yksityinen pankkisektori pelastettiin ottamalla valtavat määrät velkaa. Lähetettiinpä sitä ulkomaillekin 1,6 miljardia, toteaa Sippo Kähmi.

Velkaa myös otetaan koko ajan lisää: ensi vuonna 13 miljardia – vuoteen 2013 mennessä sitä on jo 103 miljardia euroa.

– Työväki ei voi olla leikkausten syynä, sillä työn tuottavuus on historiallisen korkealla.

Posti- ja logistiikka-alalla työskentelevä Kähmi tietää omasta kokemuksestaan hyvin, miten hurjalla tahdilla tehostamistoimiin on viime vuosina ryhdytty.

– Me postilaiset tunnemme sen hyvin konkreettisesti selkärangassamme, kun sama määrä työtä jaetaan jatkuvasti yhä pienemmälle porukalle. Palkinnoksi saimme hallituksen työryhmältä lakiesityksen, joka entisestään romuttaa julkista postisektoria. Tähän leikkiin ryhtymällä työläinen ei voi kuin hävitä, pohtii Kähmi.

Nyt käydään puhdasta luokkataistelua

Ja samaa myrkkyä juotetaan nyt koko julkiselle sektorille. Sippo Kähmi kertoo, että hallitus aikoo vähentää valtiolta yhteensä 14 529 työpaikkaa. Budjettiesityksen myötä samoin tulee käymään kuntatasolla.

– Työllistämisen ja kuntien rahat jäävät puuttumaan, tärkeintä on jatkaa yritysten verohelpotuksia. Kuten aina, selitykseksi riittää, ettei vaihtoehtoja ole.

Moni luulee että tämä on suomalaisen talouden ilmiö, mutta sama asetelma toistuu Kähmin mukaan kaikissa kapitalistisissa maissa.

– Jatkuva yksityistäminen ja julkistalouden kurjistaminen ei ole äkillinen kriisitoimenpide vaan osa tietoista pitkän linjan suunnitelmaa, joka on jo aikoja sitten päätetty G20-huippukokouksissa ja EU-tasolla Lissabonin sopimuksessa ja 2020-strategiassa. Julkinen sektori on alusta alkaen nähty ongelmana joka tulee poistaa päiväjärjestyksestä, lataa Kähmi.

Hänen mukaansa kyse on puhtaasta luokkataistelusta.

– Ainoa syy, miksei sitä kutsuta oikealla nimellään on, että pääomapuoli on voitolla. Ay-liike on sulkenut silmänsä tältä perustotuudelta ja antanut lähes ilman kamppailua huimia myönnytyksiä vastapuolelle. Nyt työväki ympäri maailman on heräämässä taistelemaan vastaan, ja korkea aika onkin.

Yleislakko Hakaniementorilla?

Suomessa usein toisteltu mantra on, etteivät nuoret ole kiinnostuneita ay-liikkeestä tai edes tiedä mikä se on. Toimintapäivä olisi Sippo Kähmin mielestä erinomainen hetki näyttää niin vanhoille kuin nuorille, että ammattiyhdistysliike on muutakin kuin työttömyysrahoja ja Extreme Duudsoneita mainoskatkolla – kansalaisliike, joka puolustaa sekä jäseniään että koko suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa.

– Kriittinen ay-verkosto on aktivoitunut omalta osaltaan muistuttamaan ihmisiä ay-liikkeen perinteistä. Aiommekin järjestää toimintapäivänä Hakaniemen torille yleislakon tavalla tai toisella. Me vaadimme vastuuttomien yksityisen sektorin pikavippien sijaan rahaa työllistämiseen, palkkoihin, eläkkeisiin, julkisiin palveluihin ja ympäristöinvestointeihin, listaa nuori ammattiyhdistysaktiivi.

Sloganiksi sopii vaikkapa: Me emme ole olemassa taloutta varten, talous on meitä varten!

Lainaus tiedonantaja.fi -verkkolehdestä 3.9.2010.

Me tarvitsemme joukkoliikenteen!

Porvarihallituksen budjettiesitystä vastustaneessa mielenosoituksessa Helsingin Säätytalolla 19.8.2010 piirisihteeri Tiina Maria Sandberg luki Suomen kommunistisen puolueen kannanoton julkisen liikenteen puolesta.

Budjettiesitys vuodelle 2011 ei lupaa hyvää julkiselle, eikä muullekaan liikenteelle. Määrärahoja supistetaan tai niihin tehdään niin pieniä korotuksia, että kustannustason nousun myötä käytettävissä oleva rahamäärä supistuu. Tämä tarkoitaa bussilinjojen vähentämistä entisestään.

Joukkoliikenteen tulee palvella ensisijaisesti ihmisten jokapäiväisen elämisen asettamia tarpeita. Jokapäiväisiin palveluihin ja töihin pitää päästä nopeasti ja vaivattomasti myös ilman omaa autoa.

Julkinen liikenne ei saa olla voitontavoittelun väline. On väärin miettiä pelkkää hintaa kun puhutaan palvelusta, joka on välttämättömyys. Joukkoliikenteen jatkuvat hinnankorotukset ovat käyneet monelle sietämättömiksi. Pienituloiset kohtaavat ongelmia muutenkin, heidän syrjäytymistään ei pidä enää lisätä viemällä heiltä mahdollisuus joukkoliikenteen käyttöön korottamalla lippujen hintoja.

Joukkoliikenteen pitää olla hinta-laatusuhteeltaan niin hyvää, että se vähentää tarpeetonta yksityisautoilua. Yksityisautoilu Uudellamaalla ei ole monelle vapaaehtoinen vaan pakon sanelema valinta. Tähän ongelmaan pitää puuttua nykyistä pontevammin muun muassa lisäämällä poikittaista liikennettä ja tekemällä eri liikennemuotojen yhdistämisestä helppoa.

Juna- ja bussiliikenteen toistuvista ongelmista päästään eroon suuntaamalla budjettiesityksessä lisää rahaa liikenteen infrastruktuurin parantamiseen. Myös valtion tukea heikosti tuottaville, mutta asukkaille tärkeille linjoille tulee lisätä, ettei kävisi näin:

Henkilöliikennettä ei saa avata kilpailulle

SKP:n Uudenmaan piirikomitea antaa täyden tuen Veturimiesten liiton, Rautatieläisten liiton ja Rautatievirkamiesliiton vaatimukselle kehittää rautateiden henkilöliikennettä.

Vastustamme Liikenne- ja viestintäministeriön esitystä rautatieliikennejärjestelmän pakkokilpailuttamisesta. Suunnitelma pirstoa valtakunnallisesti toimiva järjestelmä pieniin bisnesyksiköihin on lyhytnäköistä pikavoittoihin tähtäävää yrityspolitiikkaa. Uudenmaan piiri tukee liittojen vaatimuksia kehittää ratainvestointeja, kalustoa, huolto- ja varikkopalveluja ja liikenteenohjausta. Päinvastoin kuin ministeriön selonteossa henkilöstön koulutukseen tulee resursoida ja työntekijöiden asemaa tulee vahvistaa.

Tutkimuksen mukaan lähes 80% suomalaisista pitää julkista liikennettä tärkeänä osana kansalaisten peruspalveluja. SKP:n Uudenmaan piiri korostaa, että julkisen liikenteen ulkoistamis- ja yksityistämishankkeet uhkaavat nyt rautateiden henkilöliikenteen osalta työntekijöiden perusturvaa ja asemaa, ja siksi ministeriön on vedettävä takaisin kaikki yksityistämissuunitelmat.

Lähiliikenteen irrottaminen muusta rautatieliikenteestä heikentäisi palvelutason laatua ja lisäisi liikenteen häiriöitä. VR:n nykyisen toiminnan synergiaedut, henkilöstön ja kaluston yhteiskäyttö sekä kokonaisvastuu maanlaajuisesta liikennöinnistä myös taloudellisesti vähemmän kannattavilla alueilla on linjassa liikennepoliittisen selonteon kanssa eikä sitä tule siksikään muuttaa.

SKP:n Uudenmaan piiri vastustaa politiikkaa, joissa työntekijöiden yli kävellään perustelemattomin argumentein. Liikenne- ja viestintäministeriön “kilpailua hinnalla millä hyvänsä” -mietintö synnyttäisi nyt kilpailua vain kannattaville rataosuuksille ja veronmaksajille jäisi entistä suurempi taakka julkisen palvelun tehtävän rahoittamisesta. Kansainväliset kokemukset rautateiden yksityistämisestä ovat kaikkialla katastrofaalisia. Yksityistämisen sijaan rautateitä pitää kehittää keskeisinä joukkoliikennemuotoina.

Peruspalvelujen törkeä huutokauppaus jatkuu raideliikenteellä

Pyrkimykset yhteisen omaisuutemme myymiseksi yksityisille tahoille jatkuvat, nyt vuorossa on raideliikenne. Liikenne- ja viestintäministeriön asettaman rautateiden henkilöliikenteen kilpailuttamistyöryhmän mukaan kilpailutus on ”taloudellisesti kannatettavaa” ja sillä on saatu esimerkiksi Britanniassa, Saksassa ja Tanskassa ”merkittäviä säästöjä”.

Vastaavia myyntipuheita on kuultu ennenkin, milloin katsastuslaitosten, milloin postinjakelun tai terveyspalvelujen yksityistämistä perusteltaessa. Käytännössä ne eivät ole toteutuneet ikinä, ainakaan ilman palvelutason, työolojen ja turvallisuuden dramaattista romahdusta.

Esimerkiksi Britanniassa 90-luvun yksityistämisintoilun jälkeen rataverkko jouduttiin palauttamaan yhteiskunnan hallintaan 2000-luvulla, sillä yksityistämisen seuraamukset olivat kirjaimellisesti katastrofaalisia. Sekä junaturmien että niissä kuolleiden ihmisten määrä lähes kaksinkertaistui heti yksityistämistä seuranneina vuosina. Vastaavia tehostamisen tuloksia päästiin meilläkin jo ihastelemaan tämän vuoden tammikuussa.

Helsinkiläisen kaupunginvaltuuttu Yrjö Hakasen (SKP) mielestä esitys on osoitus porvarihallituksen yksityistämispolitiikan yksisilmäisyydestä, sillä rautateiden kilpailutus alkaisi herkkupaloilla pääkaupunkiseudun lähiliikenteestä. Kermankuorintaa ei siis edes yritetä välttää.

— Liikenneministeriön työryhmä ei edes selvittänyt vaihtoehtona VR:n toiminnan kehittämistä. Eikä perusteluksi esitetty konkreettisia arvioita kilpailutuksen vaikutuksista talouteen, liikenneturvallisuuteen tai tämän julkisen palvelun kehitykseen koko maassa, ihmettelee Hakanen.

Myös kilpailutustyöryhmässä työntekijöiden edustajana istunut Timo Tanner pitää henkilöliikenteen avaamista kilpailutukselle huonona asiana. Tannerin mukaan kilpailutus pirstoo maan laajuisen joukkoliikenteen. Hän jättikin työryhmän raporttiin eriävän mielipiteensä.

Kilpailutustyöryhmä esittää kilpailutusedellytysten ratkaisemista vuoden 2014 loppuun mennessä. Tällöin kilpailutus voisi alkaa seuraavana vuonna. Helsingin seudulla kilpailutettu liikenne voitaisiin käynnistää vuoden 2018 alusta. Myöhemmin kilpailutuksen piiriin esitetään muun muassa seutuliikennettä täydentäviä taajamajunia ja Hanko-Karjaa radan liikennettä. Työryhmä haluaa myös liikenteenohjauksen pois VR:n käsistä.

— Kolme neljästä eli melkein 80% suomalaisista on sitä mieltä, että julkinen liikenne kuuluu peruspalveluihin. Asiantuntijat sanovat kilpailuttamisen heikentävän palvelujen tasoa. Sen vuoksi VR:n palveluita ei pidä yksityistää tai ulkoistaa, vaan pikemminkin yhteiskunnan roolia on korostettava peruspalveluiden tuottajana, toteaa SKP:n uusi pääsihteeri Juha-Pekka Väisänen.

Eurooppalaisen unelman raunioilla

Euroopan vasemmiston ay-verkosto kokoontui Helsingissä 8.5.2010, aiheenaan julkinen sektori ja sen alasajo. Aihe oli polttavan ajankohtainen, sillä Kreikan kautta koko Euroopan unionissa julkiset palvelut ovat yhä brutaalimmaksi muuttuvan hyökkäyksen kohteena.

Seitsemättä kertaa kokoontuva verkosto oli kutsunut alustamaan JHL:n eurooppalaisen kattojärjestön EPSU:n kansliapäällikkö Carola Fischbach-Pyttelin. Kahdeksaa miljoonaa julkisten alojen työläistä edustava liitto on käynyt monia kamppailuja EU-tasolla, viimeisimpänä työaikadirektiivistä.

Fischbach-Pyttelin mukaan julkista sektoria ei saa jättää perustavasti epävakaiden markkinoiden hoidettavaksi, sillä se on elintärkeä sosiaalisen oikeudenmukaisuuden luoja. Eurooppa tarvitsee sitä nyt enemmän kuin koskaan päästäkseen ylös ahneiden pankkiirien luomasta kriisistä, mutta EU:n politiikka on täysin päinvastaista. Nyt Kreikasta on tehty laboratorio, jossa EU kokeilee miten pitkälle se voi mennä.

Kaikki olivat yhtä mieltä, ettei tukipaketilla auteta kreikkalaisia vaan juuri niitä tahoja jotka kriisin aiheuttivatkin – pankkeja ja rahoituslaitoksia. Kreikka on maksanut jo 300 miljardia euroa pelkkää korkoa. Ateenan kuntatyöläisten liiton Costas Isychos ei peitellyt närkästystään. – Ei tämä ole apupaketti, tämä on silkkaa koronkiskontaa! IMF käskee meidän sulkea tuottamattomat sairaalamme. Kuinka sairaala voisikaan olla tuottava? Pitäisikö sen olla supermarketti?

Kielikuvia ei säästelty tilanteen kestämättömyydestä puhuttaessa. Nuria Lozanon mielestä kyse on taloudellisesta terrorismista, jossa ihmiset heitetään pillastuneena laukkaavien markkinoiden kavioiden alle. Toisaalta puhuttiin markkinoiden diktatuurista, sillä demokratia on Kreikassa käytännössä lakkautettu. Työehtosopimuksista ei enää voi neuvotella ja valitusoikeutta ei ole kun EU ja IMF ulosmittaavat valtion toimintoja.

Vain Naton sotakoneiston budjetti pysyy ennallaan. Kreikkalaiset toverit muistuttivat, että samalla kun pääministeri Papandreou on neuvotellut lainoista, Kreikka on vieläkin neljänneksi suurin aseostaja suhteessa bruttokansantuotteeseensa.

Ahneet kreikkalaiset myytti

Suomen mediassa Kreikan katastrofi on pöyristyttävästi onnistuttu kääntämään laiskojen työläisten ja etenkin ahneen ay-liikkeen aiheuttamaksi. Iso numero on tehty varhaisesta eläkeiästä ja esimerkiksi metsureiden ulkotyölisistä. Verkoston kreikkalaisten vieraiden lyödessä faktoja pöytään valtamediaan pesiytyneet väitteet paljastuivat nopeasti vääristelyksi ja suoranaiseksi valehteluksi.

Kaikkine lisineenkin kreikkalaiset metsurit nimittäin saavat moninkertaisesti suomalaisia pienempää palkkaa. Keskimääräisesti tavallinen duunari painaa tuhannen euron kuukausipalkalla 42 tunnin työviikkoa, ja jää eläkkeelle 61,4 vuoden iässä. EU:n oma Eurostat tietää kertoa, että tämä on selvästi eurooppalaisen keskitason 61,1 yläpuolella. Julkisen sektorin osuus työvoimasta on myös selvästi pienempi kuin vaikkapa Ranskassa tai Hollannissa – ja palkkataso jatkuvassa laskussa.

Myös Synaspismós-puolueessa toimiva Isychos totesi laissez faire-dogman tulleen tiensä päähän – eikä se ole enää vasemmistolainen mielipide vaan objektiivinen fakta. Viimeistään Kreikka osoittaa ettei vuonna 2008 alkaneessa lamassa ole kyse vain yksittäisistä finanssikriiseistä vaan koko globaalin kapitalistisen järjestelmän mahdottomuudesta. – Ongelma koskee Välimeren valtioiden lisäksi koko Eurooppaa ja maailmaa. Kyse on maailmanlaajuisesta markkinavoimien sodasta yhteiskuntaa vastaan, latasi Isychos.

Sekä Fischbach-Pyttel että Isychos nostivat puheenvuoroissaan esiin idean eurooppalaisesta unelmasta. Se ei ole sama kuin american dream tai EU:n ajama neoliberaali markkinoiden määrittelemä järjestelmä, vaan sosiaalisesti oikeudenmukainen yhteiskunta jossa toimii vanha kreikkalainen keksintö – demokratia. Jos Euroopan komissio ei halua sitä rakentaa, on meidän mentävä kaduille toteuttamaan se itse.

Julkaistu Tiedonantajassa ja

Kreikalle myönnettävä laina on pankkitukea

Tiedonantaja – 11.05.2010:

Kreikan kriisi oli keskusteluissa mukana Euroopan vasemmiston ay-verkoston kokoontuessa lauantaina Helsingissä.

Osallistujien mukaan kyseessä ei ole pelkästään kreikkalaisten sisäisestä kriisistä vaan järjestelmän romahtamisesta, ja vastaavaa voi tapahtua jokaisessa maassa tietyn kehityksen tuloksena.

Tavallinen kreikkalainen ei ole käytännössä voinut vaikuttaa tapahtumasarjaan, joka on uusliberalistisen ja rahanahneen eliitin aikaansaama. Laskut lankeavat kuitenkin tavallisten kreikkalaisten maksettavaksi. Vähimmäiskuukausipalkka lasketaan 670 eurosta 520 euroon. Työttömyys tulee nousemaan 20 % vuoden lopussa. Myös köyhyysrajan alapuolella elävien kreikkalaisten määrä voi nousta jopa 25 % vuoden loppuun mennessä. Terveydenhuollossa tehdään kovia leikkauksia, ja 60 % sairaaloista suljetaan.

Kreikkalaiset toverit muistuttivat, että samalla kun pääministeri Papandreou on neuvotellut lainoista, Kreikka on edelleen maailman neljänneksi suurin aseostaja suhteessa bruttokansantuotteeseensa. Siitä keskusteleminen on Kreikassa tabu.

Kannattaa myös muistaa, että ajankohtainen Kreikalle myönnettävä laina on eräänlainen pankkituki.

Myös muissa Euroopan maissa on ongelmia. Palkkoja on jäädytetty tai leikattu Kreikassa, Unkarissa, Irlannissa, Latviassa, Virossa, Liettuassa, Alankomaissa, Romaniassa, Serbiassa, Isossa-Britanniassa, Ukrainassa ja Bulgariassa. Työehtosopimuksia on avattu uudestaan mm. Sloveniassa ja Kroatiassa.

Eläkeuudistuksia, eli eläke-ehtojen huonontamista, ei suunnitella ainoastaan Suomessa, vaan ne ovat ajankohtaisia myös Kreikassa, Unkarissa, Alankomaissa, Espanjassa ja Bulgariassa. Suomessa on jo vuosia jätetty täyttämättä julkisten sektorin vapaaksi jääneitä työpaikkoja ja virkoja. Ranskassa täytetään ainoastaan yksi virka kolmesta. Vastaava luku Kreikassa on yksi viidestä ja Espanjassa yksi kymmenestä.

SKP:n edustajina tapaamisessa olivat varapuheenjohtaja Lena Huldén, Sippo Kähmi sekä Arjo Suonperä.

Pajunen esittää uudelleen palvelujen lopettamislistoja

SKP:n kaupunginvaltuutettu Yrjö Hakanen kertoo blogissaan 2.5.2010:

Helsingin kaupunginjohtaja Jussi Pajunen esittää uudelleen peruspalvelujen lopettamislistoja. Pajunen ehdottaa maanantaina 3.toukokuuta kokoontuvalle kaupunginhallitukselle, että se hylkää lautakuntien valmistelemat esitykset palveluverkosta, koska ne eivät johda palveluverkon laajaan supistamiseen. Pajunen vaatii kaikkia lautakuntia valmistelemaan uudet esitykset, jotka toteuttavat alkuperäisen palvelujen lopettamislistan tavoitteet tilojen vähentämisestä. Kaupunginhallituksesta esitys on tarkoitus tuoda lopullisesti päätettäväksi kaupunginvaltuustoon 19.toukokuuta.

Kaupunginjohtaja ei näköjään piittaa vähääkään asukkaiden mielipiteistä eikä kunnallisesta demokratiasta. Pajunen esikuntineen yrittää röyhkeästi pyyhkiä pöytää asukkaiden kuulemisen ja lautakuntien laajan valmistelun tuloksilla.

Pajunen ei esitä mitään konkreettisia palvelutarpeiden arvioon nojaavia perusteluja lautakuntien esitysten hylkäämiselle. Kaupunginjohtaja vetoaa vain siihen, että palveluverkkoa pitää supistaa tilojen ja menojen vähentämiseksi.

Palveluverkosta käydyn keskustelun aikana on käynyt täysin selväksi, että Helsingillä ei ole mitään taloudellista pakkoa supistaa palveluja. Kaupunki teki viime vuonnakin, keskellä lamaa voittoa, ja sillä on edellisten vuosien ylijäämiä kassatalletuksissa noin 900 miljoonaa euroa. Palveluverkosta käydyssä keskustelussa on myös osoitettu lukemattomin esimerkein, että Pajusen esittämät koulujen ja muiden tilojen vähentämiset eivät edes tuo todellisuudessa mitään kokonaistaloudellisia säästöjä. Samoin on osoitettu, että palvelut ovat jo nyt riittämättömät ja niiden karsiminen vain pahentaa laman ongelmia.

Kokoomuslaisen kaupunginjohtajan keskeisin perustelu on kaupunginhallituksen ryhmien maaliskuun lopulla tekemä onneton päätös ensi vuoden budjetin valmistelun raamista. Pajunen vetoaa siihen, että tämän täysin alimitoitetun budjettiraamin toteuttaminen edellyttää laajaa palvelujen tilojen ja menojen karsimista.

Vetoan SKP:n ja Helsinki-listojen edustajana muihin valtuustoryhmiin Pajusen esityksen hylkäämiseksi ja palvelujen lopettamislistojen hautaamiseksi. Aivan erityinen vastuu on nyt vihreiden, sosialidemokraattien, Vasemmistoliiton ja keskiryhmien valtuutetuilla, jotka lupasivat puolustaa lähipalveluja ja torjua Pajusen esittämät palvelujen lahtauslistat.

SKP:n ja Helsinki-listojen ryhmä on vastustanut Pajusen ja kokoomuksen ajamaa palveluverkon karsimista alusta alkaen, jo vuosi sitten valtuuston strategiaohjelman yhteydessä, esittäessämme lisäyksiä tämän vuoden budjettiin ja viimeksi arvostellessamme kaupunginhallituksen hyväksymää täysin riittämätöntä budjettiraamia. Tämän linjan mukaisesti tulen vastustamaan myös Pajusen uusinta esitystä ja vaatimaan budjettivalmisteluissa päinvastoin lisää rahaa palvelujen parantamiseen ja lähipalvelujen lisäämiseen.

Helsinkiläisten laaja kansalaistoiminta johti Pajusen edellisen lopettamislistan hylkäämiseen lähes kaikilta osin lautakuntien valmistelussa. Tätä toimintaa tarvitaan nyt uudelleen estämään jo kertaalleen hylättyjen lopettamislistojen läpi runnominen ja poistamaan lähinnä terveys- ja opetuslautakunnissa listoille vielä jääneet muutamat toimipaikat. Lopettamislistojen sijasta seuraavan budjetin valmistelun lähtökohdaksi pitää ottaa päinvastoin lähipalvelujen parantaminen, jota myös EU:n kestävän kaupunkikehityksen suositukset edellyttävät.

Kaupunginjohtaja Pajusen esitys löytyy netissä sivuilta
http://www.hel2.fi/paatoksenteko/khs/kvstoA/09alku10.html#RI002