Vastuuton politiikka jatkuu myös Itellassa

Valtion postiyhtiö Itellan työntekijät ovat jo vuosikausia joutuneet seuraamaan työnantajansa holtitonta käyttäytymistä ja pelkäämään eduskunnan lainsäätäjien aivoituksia. Porvarihallituksen vaihduttua uuteen sikspäkkiin olisi voinut kuvitella, että meille olisi suotu hetkellinen hengähdystauko.

Toisin kävi. Uusien ministereiden tyhjistä lupauksista huolimatta peruspalvelujen alasajoa ja henkilöstön vähennyksiä jatketaan aivan kuin ministerin pallilla istuisi edelleen kokoomuksen Suvi Lindén.

Tällä kertaa Itella yrittää vähintää henkilöstöä jopa 430 henkilötyövuoden edestä Lappeenrannan postikeskuksessa, Itella Asiakkuusmarkkinoinnissa ja Postin myymälöissä. Vaikka yhtiön tulos on epävakaassa taloustilanteessa notkahtanut tammi-kesäkuussa vain muutamia miljoonia euroa, työvoimaa pyritään voittomarginaalien turvaamiseksi leikkaamaan jopa 100 miljoonan edestä.

Maakuntien palvelujen alasajolle ei näy loppua

Peräti 820 työntekijää koskevissa yt-neuvotteluissa kyse ei todellakaan ole pienistä asioista. Syrjäseuduilla ja etenkin pohjoisessa leikkausten vaikutukset voivat olla dramaattisia. Satojen toimipaikkojen lakkautuksen myötä kokonaisia asuinalueita uhkaa jäädä palveluverkon ulkopuolelle. Näin kiihdytetään entisestään maaseudun alasajoa ja varmistetaan vastaisuudessakin maamme epätasa-arvoinen kehitys.

Vähennykset tuntuvat kipeinä myös Lappeenrannassa, jonka omaa postikeskusta ajetaan alas. Kun säästön seurauksena koko eteläisen Suomen lajittelu keskitetään Helsinkiin Pasilan postikeskuksen automaattikoneille, seurauksena monissa kaupungeissa ykkösluokan kirjeet eivät enää illalla ehdi seuraavan päivän jakeluun. Ministerien kauniista puheista huolimatta postipalvelun konkreettinen laatutaso heikkenee jatkuvasti.

Voi vain ihmetellä, miten ulkomaisten suurpankkien tukemiseen hallituksella riittää miljardeja, mutta valtion perustoimintojen annetaan suosiolla rapistua. Meneekö tämäkin säästö EU:n pohjattomaan kaivoon, tukipakettien jatkeeksi?

Irtisanomiset on lopetettava!

Suomen kommunistisen puolueen pääkaupunkiseudun posti- ja logistiikka-alan osasto tuomitsee Itellan uudet säästötoimet vastuuttomina ja ylimitoitettuina. On sietämätöntä, miten peruspalvelua tuottava valtionyhtiö pyrkii entisestään huonontamaan työntekijöiden asemaa ja tahallaan murentamaan postipalveluja.

Eilen 25.8. Postin myymälöissä mitta tuli täyteen, kun loputtomiin yt-neuvotteluihin kyllästyneet toimihenkilöt marssivat ulos kautta maan. Postitoimistot pysyivät kiinni loppupäivän ajan. Osastomme antaa täyden tukensa näille oikeutetuille mielenilmauksille.

Itellan esittämä 260 henkilötyövuoden vähennys Postin myymälöissä tarkoittaisi käytännössä irtisanomisia kolmasosalle työvoimasta, jota on jo ennestään irtisanottu tuhatpäin jatkuvassa yt-neuvottelujen kierteessä. Henkilöstön uudelleensijoittamisen sijaan työt myydään halvimmalla hinnalla pienille yksityisille alihankkijoille. Vaativat työt kasaantuisivat siis entistä enemmän jo valmiiksi ylityöllistetylle henkilöstölle tai kauppojen myyjille, jotka pahimmillaan joutuvat hoitamaan kolmea tointa samanaikaisesti.

On ilmiselvää, että tässä sietämättömässä tilanteessa ei työntekijöille jää muuta vaihtoehtoa kuin ryhtyä käytännön vastarintaan. Me postialan työläiset emme yksinkertaisesti voi enää hyväksyä vuosia jatkuneita hyökkäyksiä alaamme kohtaan. Olemme saaneet tarpeeksemme siitä, että kylmä voitontavoittelu asetetaan jatkuvasti ihmisten edelle.

Vaadimme yksiselitteisesti, että valtion postiyhtiö Itella lopettaa häikäilemättömät irtisanomiskampanjansa ja postitoiminnan tietoisen romuttamisen. Samoin hallituksen on EU:n suurpankkien sijaan kohdistettava tukipakettinsa tavallisten ihmisten hyvinvoinnin turvaamiseen, missä niitä nyt tarvitaan, ja kuopattava edellisen porvarihallituksen järjetön postilaki.

Me yhdymme yleiseurooppalaiseen tyytymättömien liikkeen vaatimukseen: loppu markkinavoimien diktatuurille!

Olen duunari – vastustan rasismia

Rasismin vastustaminen on koko työväen asia. 2010-luvun suomalaisten juuret ulottuvat joka puolelle maailmaa. Jokaisella on oikeus olla ylpeä omista juuristaan – olivat ne sitten Turussa, Turkmenistanissa tai Tunisiassa.

Liity mukaan kampanjaan: http://www.facebook.com/pages/Olen-du…

Puheenvuoro uutta postilakia vastaan

Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU:n Helsingin osastojen järjestämä postilakitilaisuus 21.9.2010 keräsi postilaiset tenttaamaan kansanedustajia lakimuutoksen vaikutuksista. Paikalla olivat Matti Saarinen (sd), Outi Mäkelä (kok), Kari Uotila (vas) ja Johanna Karimäki (vihr). Äänessä SKP:n Pääkaupunkiseudun posti- ja logistiikka-alan osaston puheenjohtaja Sippo Kähmi.

Uusi lakiehdotus ei vaadi Itellan kilpailijoilta 5 päivän jakelua, mikä antaa kilpailijoille selvän etulyöntiaseman. Tämä mahdollistaisi varhais- ja perusjakelun yhdistämisen, mikä käytännössä tarkoittaisi 10 000 perusjakelijan siirtämistä vastentahtoisesti yötöihin. Lisäksi on esitetty että 1. luokan kirjeestä luovutaan ja 2. luokan kirjenopeus riittää. Suurin ongelma on kuitenkin rahoitus yleispalvelun turvaamiseksi, jonka laki jättää kokonaan auki. Käytännössä valtio ja veronmaksajat saattavat siis kuitenkin joutua maksumiehiksi, vaikka menettävät postipalvelujen julkisen hallinnan.

Edustajista kukaan ei pystynyt tarkentamaan, miten rahoitus uuden lain myötä hoidetaan. Demarit julistautuivat heti alkuun työväenliikkeen poliittiseksi siiveksi, mutta kun puhe siirtyi toimintaan, leimasi edustaja Saarinen (erityisesti ranskalaiset) mielenosoittajat ja lakkoilijat väkivaltaisiksi pullonheittäjiksi. Kokoomuksen Outi Mäkelä myönsi suoraan, ettei osaa puolustaa lakia, mutta toisteli silti mantranomaisesti kilpailutuksen olevan hyvästä. Vasemmistoliiton Uotila suhtautui sympaattisesti PAU:n näkökantaan mutta jatkoi selittelyä, miten EU:lle ja eduskunnan voimasuhteille ei voi mitään. Vihreiden Karimäki tyytyi kiittelemään saaduista tiedoista, muttei luvannut tekevänsä asialle sen kummempaa.

Koko tilaisuutta leimasi suomalaisen politiikan yleinen vaihtoehdottomuus. Kansalaisen rooliksi jää äänestää tv-kasvoja neljän vuoden välein ja kuunnella sitten se neljä vuotta, miten millekään asialle ei voi tehdä mitään. Tai tehtäisiin, mutta kun ne toiset. Tai tehtäisiin, mutta kun se EU. Tai kun ne markkinat. Tai kun se kilpailukyky.

Vaihtoehtoja on aina! Nyt vaaditaan toimintaa ja joukkovoimaa, ei selittelyä! Uusi postilaki on torjuttava!

Kieltäydymme jatkamasta herrojen velkojen maksamista!

Eurooppalaisen ay-liikkeen toimintapäivänä 29. syyskuuta Euroopan työväki lähettää Brysseliin voimakkaan viestin: Me kieltäydymme jatkamasta herrojen velkojen maksamista.

– Meidän selkänahoistamme on revitty jo liikaa. Jatkuvat julkisen sektorin leikkauskuurit ainoastaan syventävät todellista ihmisten kriisiä, työttömyyttä ja köyhyyttä. Tämä on totta kaikkialla missä leikkauksiin on ryhdytty, myös Suomessa, sanoo Kriittisen ay-verkoston aktiivi Sippo Kähmi.

– Pelkkien Brysselin arkistoihin hukkuvien kannanottojen ja ay-turismin lisäksi tarvitaan paikallista toimintaa, jonka mahdollisuus tuntuu unohtuneen monen liiton johdolta. Kuvitellaan, että osallistumalla valtakoneiston kokouksiin ja työryhmiin voidaan saada aikaan muutos ilman ikävän epäkohteliaita voimannäyttöjä.

Porvareilla ei ole kuitenkaan mitään tarvetta kuunnella liikettä, joka ei pysty mobilisoimaan rivejään.

– Päivä lakossa tai edes ylityökiellossa pakottaisi kuuntelemaan ihan eri tavalla kuin tuhat lobbaria Euroopan byrokratian koneistossa, sanoo Kähmi.

Velanoton taustalla pankkien pelastaminen

Meille myydään ideaa, että valtavista valtionveloista irti pääsemiseksi on leikattava julkista sektoria. Moni on niellyt mukisematta vulgaarin talousjärkeilyn, jonka mukaan julkisen talouden tehostaminen on avain velkaantumiskierteen pysäyttämiseksi.

– Tässä kertomuksessa unohtuu, että valtiontalouden pohjaa ovat leikanneet porvarit itse firmojen ja suurituloisten verohelpotuksilla sekä pankkien elvytystoimilla. Finanssikriisin myötä yksityinen pankkisektori pelastettiin ottamalla valtavat määrät velkaa. Lähetettiinpä sitä ulkomaillekin 1,6 miljardia, toteaa Sippo Kähmi.

Velkaa myös otetaan koko ajan lisää: ensi vuonna 13 miljardia – vuoteen 2013 mennessä sitä on jo 103 miljardia euroa.

– Työväki ei voi olla leikkausten syynä, sillä työn tuottavuus on historiallisen korkealla.

Posti- ja logistiikka-alalla työskentelevä Kähmi tietää omasta kokemuksestaan hyvin, miten hurjalla tahdilla tehostamistoimiin on viime vuosina ryhdytty.

– Me postilaiset tunnemme sen hyvin konkreettisesti selkärangassamme, kun sama määrä työtä jaetaan jatkuvasti yhä pienemmälle porukalle. Palkinnoksi saimme hallituksen työryhmältä lakiesityksen, joka entisestään romuttaa julkista postisektoria. Tähän leikkiin ryhtymällä työläinen ei voi kuin hävitä, pohtii Kähmi.

Nyt käydään puhdasta luokkataistelua

Ja samaa myrkkyä juotetaan nyt koko julkiselle sektorille. Sippo Kähmi kertoo, että hallitus aikoo vähentää valtiolta yhteensä 14 529 työpaikkaa. Budjettiesityksen myötä samoin tulee käymään kuntatasolla.

– Työllistämisen ja kuntien rahat jäävät puuttumaan, tärkeintä on jatkaa yritysten verohelpotuksia. Kuten aina, selitykseksi riittää, ettei vaihtoehtoja ole.

Moni luulee että tämä on suomalaisen talouden ilmiö, mutta sama asetelma toistuu Kähmin mukaan kaikissa kapitalistisissa maissa.

– Jatkuva yksityistäminen ja julkistalouden kurjistaminen ei ole äkillinen kriisitoimenpide vaan osa tietoista pitkän linjan suunnitelmaa, joka on jo aikoja sitten päätetty G20-huippukokouksissa ja EU-tasolla Lissabonin sopimuksessa ja 2020-strategiassa. Julkinen sektori on alusta alkaen nähty ongelmana joka tulee poistaa päiväjärjestyksestä, lataa Kähmi.

Hänen mukaansa kyse on puhtaasta luokkataistelusta.

– Ainoa syy, miksei sitä kutsuta oikealla nimellään on, että pääomapuoli on voitolla. Ay-liike on sulkenut silmänsä tältä perustotuudelta ja antanut lähes ilman kamppailua huimia myönnytyksiä vastapuolelle. Nyt työväki ympäri maailman on heräämässä taistelemaan vastaan, ja korkea aika onkin.

Yleislakko Hakaniementorilla?

Suomessa usein toisteltu mantra on, etteivät nuoret ole kiinnostuneita ay-liikkeestä tai edes tiedä mikä se on. Toimintapäivä olisi Sippo Kähmin mielestä erinomainen hetki näyttää niin vanhoille kuin nuorille, että ammattiyhdistysliike on muutakin kuin työttömyysrahoja ja Extreme Duudsoneita mainoskatkolla – kansalaisliike, joka puolustaa sekä jäseniään että koko suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa.

– Kriittinen ay-verkosto on aktivoitunut omalta osaltaan muistuttamaan ihmisiä ay-liikkeen perinteistä. Aiommekin järjestää toimintapäivänä Hakaniemen torille yleislakon tavalla tai toisella. Me vaadimme vastuuttomien yksityisen sektorin pikavippien sijaan rahaa työllistämiseen, palkkoihin, eläkkeisiin, julkisiin palveluihin ja ympäristöinvestointeihin, listaa nuori ammattiyhdistysaktiivi.

Sloganiksi sopii vaikkapa: Me emme ole olemassa taloutta varten, talous on meitä varten!

Lainaus tiedonantaja.fi -verkkolehdestä 3.9.2010.

Postielektroniikkaa

Elektroniikkabändin uusin musiikkivideo tarjoaa lyyrisen katsauksen postinjakelun nykytodellisuuteen.

Yhtyeen näkemys elektronisoidusta postista on villin utopistinen, mutta käytännön kokemukset ovat osoittautuneet toisenlaisiksi.

Elektroniikkabändi onkin myöhemmin sanonut lehtihaastattelussa seuraavasti: ”Nyt tiedämme, että posti-elektroniikka on huono keksintö. Perumme koko laulun sisällön”

Kilpailutuksen kirot ja kansallisomaisuuden ryöstö

Ylen taloustoimittaja ja tietokirjailija Seppo Konttinen kritisoi järjetöntä pakkokilpailutuksen ideologiaa Suomen sosiaalifoorumin avauspuheenvuorossaan 24.4.2010.

Kilpailutuksen taustalla on jatkuva projekti valtion infrastruktuurin ja julkisten palvelujen siirtämiseksi yksityisiin käsiin, josta hyötyvät ainoastaan pääomapiirit. Esimerkiksi Konttinen otti Suomen entisen postilaitoksen, nykyisen Itellan, joka EU:n kilpailutusdirektiivin takia on romuttamassa Suomen satoja vuosia toimineen postijärjestelmän.

Konttisen syyttävä sormi kohdistui myös sosiaalidemokraattien uusliberaaliin talouspolitiikkaan joka osaltaan on mahdollistanut moisen kansallisomaisuuden ryöstön.

Postipalveluiden rippeitäkin romutetaan

Postinkantaja Jussi-Petteri Lappi kirjoittaa uudesta postilaista:

Kilpailuun valmistautumiseen vedoten Itella on “tehostanut” toimintaansa jatkuvasti kiihtyvään tahtiin jo viimeiset parikymmentä vuotta. Tähän aikaväliin on mahtunut liikelaitostaminen, yhtiöittäminen ja lukuisat organisaatiomuutokset ja monien toimintojen ulkoistaminen, yksityistäminen ja alasajo. Postitoimipaikkoja on lakkautettu ja käytännössä yksityistetty yrittäjien hoidettavaksi ja henkilöstöä on vähennetty.

Varsin epäilyttäviä keinojakin käytetään jo “säästöjen” aikaansaamiseksi, kuten viimeksi uutisissa ollut kokeilu Anttilan kylässä. “Säästöjen” aikaansaamiseksi kokeillaan järjestelyä, jossa paperiposti jaetaan vain pari kertaa viikossa, ja muina päivinä kirjeet avataan ja skannataan postitoimipaikassa ja lähetys saapuukin sähköpostiin. Tässä menee jo kirjesalaisuuskin nurin, vaikka Itellan korkeat edustajat yrittävät muuta väittää ja sanovat kokeilun lähteneen liikkeelle puhtaasti asiakkaiden tarpeista.

Ihmetyttää kovin, että postitoimintaa nykyisin valvovalla, siis Itellan yläpuolisella Viestintävirastollakaan ei ole mitään negatiivista sanottavaa Itellan kokeilusta, vaan se hyväksytään sielläkin täysin. Tällaiset kokeilut edelleen heikentävät palveluita haja-asutusalueilla ja ovat omiaan kiihdyttämään maaseudun autioitumista: palveluita vähennetään eniten siellä, missä niitä nykyisinkin on vähiten.

Markkinauskovaiset hokevat aina kilpailun parantavan palvelua ja laskevan hintoja. Postialalla näin ei kuitenkaan tule tapahtumaan, sillä kilpailun edistämiseksi ollaan siis jo valmiiksi heikentämässä palvelutasoa monelta osin, jotta muita toimijoita saataisiin mukaan. Hintojen lasku on myös perin kyseenalaista, pahimmassa tapauksessa alueet eriarvoistuvat myös erisuuruisten postimaksujen muodossa.

Postinlajittelun tunnelmat matalalla

Irtisanomiset huonontavat työilmapiiriä Itellan postinlajittelukeskuksissa. Työntekijät ihmettelevät, miksi töihin on otettu väliaikaista aputyövoimaa, kun samaan aikaan vakituisen työvoiman määrää vähennetään.

YLE Uutisten tavoittama työntekijä ei halua esiintyä omalla nimellään tai äänellään, sillä irtisanomiset ovat vielä kesken. Itella puolestaan kieltää haastattelut postinjakelupisteissä toistaiseksi.

Työntekijä kuvailee työilmapiiriä erittäin huonoksi. Hänen kokemansa mukaan töitä kyllä riittäisi, jopa niin, että jakelupisteisiin on palkattu määräaikaisia lisäapulaisia. Ymmärrystä lisätyövoiman palkkaukseen ei riitä, kun vakituiset työntekijät joutuvat pelkäämään oman työpaikkansa puolesta.

Itella vähentää tämän vuoden aikana 188 työntekijää. Työnantajan mukaan syynä tähän ovat postinjakelun keskittäminen sekä käyttöön otettavat tehokkaammat koneet. Pääluottamusmies Jarmo Niemi toivoo, että mahdollisimman moni lajittelupisteen työntekijä saisi talon sisältä uuden tehtävän.

Lajittelupisteissä jatkuu epävarmuus vielä useiden viikkojen ajan. Niemi on saanut työntekijöiltä palautetta tilanteesta.

— Työilmapiiristä olen ollut itsekin huolestunut, kun maanantaina nämä luvut tuli ilmi.

Lainaus YLE Uutisista 14.1.2010, kirjoittanut Anne-Pauliina Rytkönen.

Lehtien jakelu maaseudulla kallistumassa roimasti

Postikilpailun avaaminen saattaa nostaa haja-asutusalueelle menevien lähetysten hintaa roimasti ja vaarantaa lehtien jakelun maaseudulla.

Itella Viestinvälityksen johtaja Kari Kivikoski arvioi, että taajamien ja haja-asutusalueiden postipalvelujen hintaeroista voi tulla merkittäviä.

Tilanteesta ei voi syyttää pelkästään Itellaa. Alkuperäinen syyllinen on Euroopan unioni ja sen hyväksymä direktiivi, jota nyt ollaan panemassa toimeen. Kun postipalvelut avataan kilpailulle, alkaa samalla kilpajuoksu kermankuorinnasta. Itellan kannattavuus heikkenee ja se joutuu saneeraamaan toimintojaan. Ensi vuoden alussa EU-maissa voimaan tuleva direktiivi tuo Itellan mukaan kilpailevia yrityksiä vain taajamiin, joissa jakelu on tuottoisinta. Jos hintakilpailu laskee Itellan tuottoja taajamissa, sen on entistä vaikeampi rahoittaa haja-asutusalueen jakeluja.

”Tämä vaatii nyt lain valmistelijalta viisautta arvioida seurannaisvaikutuksia”, Kivikoski sanoo. Lisäksi sähköinen viestintä vähentää Itellan mukaan jaettavan postin määrää.

Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunnan puheenjohtaja Martti Korhonen (vas.) pitää haja-asutusalueiden jakelua uhkaavaa hinnannousua vakavana asiana sekä kansalaisten yhdenvertaisuuden että monipuolisen viestinnän kannalta.

Pahimmassa tapauksessa jakelukustannusten nousu voi aiheuttaa jopa lehtikuolemia. Olisi välttämätöntä, että päätökselle määrättäisiin nopeasti toimenpidekielto siihen saakka, kun oikeus on puhunut.

”Sähköisen viestinnän varjolla ei saa mennä siihen tilanteeseen, että perinteinen painettu viestintä pannaan polvilleen ja ajetaan alas. Sen vaikutukset voivat olla arvaamattomankin isoja.”

Pallo on myös maan hallituksella. Postipalvelulakiin ei saa jättää porsaanreikää, joka mahdollistaa maaseudun postipalvelujen alasajon. Vastuu tästä on hallituspuolueilla. Liikenne- ja viestintäministeriön kansliapäällikkö Harri Pursiainen selvittää parhaillaan, miten postin jakelu voidaan turvata haja-asutusalueiden asukkaille jatkossa, mutta viime kädessä eduskunnan ja kansan on osoitettava, kuka on isäntä talossa.

Lainaukset Maaseudun Tulevaisuudesta ja YLE Uutisista 15.1.2010.

Pelko tehdä mitään on iskostettu syvälle

Työterveyslaitoksen uuden tutkimuksen mukaan suomalaisten viihtyvyys työssä on romahtanut tällä vuosituhannella jo ennen finanssikriisin tuomia ongelmia. Tulospalkkaus on tehnyt työuupumuksesta kansantaudin ja pätkätöiden sekä irtisanomisien jatkuvassa epävarmuudessa eläminen on tuonut mukanaan hyvin kireän työilmapiirin.

Itella Oyj:n Vantaan logistiikkakeskuksen rahtiterminaalissa luottamusmiehenä toimiva Markus Mutta on huomannut saman käytännössä niin työntekijänä kuin edunvalvojanakin. Kun työsuhde on epävarma, työhön ei haluta sitoutua ja se ei kiinnosta, toisaalta vaaditaan aina kovempia suorituksia.

— Elämme hyvin raskaita ja vaikeita aikoja. Työntekijät sairastelevat enemmän kuin esim. 3 vuotta sitten, henkinen pahoinvointi ja ongelmat kotona ja työpaikoilla ovat lisääntyneet. Omalla työpaikallani on ollut viimeisen kahden vuoden aikana jo neljä väkivaltatapausta.

Hälyttävää on etenkin hyvinvoinnin kehityksen irrottautuminen taloudellisesta tilanteesta, yt-neuvotteluja kun käydään vaikka firmalla menisikin hyvin. Vuonna 2004 silloisessa Suomen Postissa aloittanut Mutta kertoo myös Itellan syyllistyneen vastaavaan. Valtion omistama yhtiö on pyrkinyt aina miljoonien eurojen voittoihin vaikka pääasiallisesti tuottaakin yhteiskunnan peruspalveluja.

— Ei riitä, että menee hyvin vaan pitää mennä loistavasti. Tästä kärsii eniten perusduunari – sieltä on helpointa säästää. Vähemmän jengiä ja enemmän duunia, se on Itellan motto.

Työhyvinvoinnin romahduksen syitä ei tarvitse kaukaa hakea, kun vaaditaan enemmän ja annetaan vähemmän. Mutta näkee pahoinvoinnin taustalla epäinhimillisten taloudellisten paineiden tuottaman vääristyneen työkulttuurin. Myös hallituksen politiikka saa jyrkän tuomion.

— Ihmiset uskovat, että kun yrittää vähän kovemmin niin saa vähän enemmän. Totuushan on se, että vain työnantajat hyötyvät tästä. EK:n kanssa veljeilevä porvarihallitus on saanut juntattua läpi Suomen kansalaisten päähän ajatuksen siitä, että vain pyrkimällä minimoimaan palkkakustannuksia, henkilöstökuluja, sosiaaliturvaa jne. voidaan tehdä hyvää tulosta josta hyötyy kaikki. Muutaman kymmenen euron tähden ihmiset ovat valmiita myymään sielunsa.

Kun puhe siirtyy ay-liikkeeseen, tulistuu kritiikki entisestään. Mutan mielestä SAK:n toiminta on ollut täysin riittämätöntä armottoman työkulttuurin ja hallituksen linjan vastapainoksi. Esimerkiksi hän ottaa esille Viestintä- ja logistiikka-alan työehtosopimuksen joka päättyi lokakuun lopussa. Vaikka tilaisuus olisi ollut vaatia konkreettisia parannuksia, Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU lähti Metallin linjalle tyytyen nimelliseen palkankorotusvaatimukseen. Liiton päätös ei saa sen suurimman osaston toimikunnassa toimivalta Mutalta kiitosta.

— Uusi työehtosopimus on surkuhupaisa vitsi. Neuvottelutulos ei ole TES-kirja vaan liite vanhan TES:in rinnalle. Rehellisesti sanottuna olen hyvin pettynyt ammattiyhdistysliikkeen päättäjiin. Näin munatonta toimintaa harrastetaan korkeintaan Sveitsin suklaaliitossa.

Päätöksessään tyytyä 0,5% palkanlisäykseen liitto vetosi ”yleiseen linjaan” ja taloustilanteeseen. Mutta ei kuitenkaan ole vakuuttunut kitsastelun palkkauksessa hyödyttävän talouttakaan.

— Käytännössä siitä tulee vuodessa noin 100€ käteen perusjampalle. Kun otetaan huomioon, että sosiaalipalvelujen maksuja sekä kunnallisäyrejä aiotaan nostaa, niin ostovoima heikkenee ja pahimmassa tapauksessa taantuma tulee syvenemään. Tämä tulee koskemaan kaikkien alojen työntekijöitä.

Onko siis keksityllä talouslaman peikolla saatu ay-liikkeestä peloteltua viimeinenkin uskallus?

— Meidän kentältä oli liittoon annettu selkeät viestit siitä, että jäsenillä on taistelutahtoa mutta liitto ei uskaltanut lähteä haastamaan työnantajaa. Aseita meillä on yhtä monta kun on jäsentä eri alojen liitoissa. Eli meitä on enemmän kuin johtajia EK:ssa. Lyhyesti siis kerrottuna, aseita ei ole viety meiltä mutta sisu ja rohkeus on.

Kovasta kritiikistä huolimatta Mutta ei ole menettänyt toivoaan ay-liikkeen mahdollisuuksista vaan uskoo vakaasti muutokseen kohti parempaa. Myös Pasilan osaston nuorisojaoston puheenjohtajana toimiva Mutta näkee ay-liikkeen toivon uusissa ja rohkeissa tekijöissä.

— Tärkein asia mitä tulee tehdä heti turvataksemme ay-liikkeen tulevaisuuden on sukupolvenvaihdos. Jotkut liitot ovat jo alkaneet työstämään tätä ja ymmärtävät asian tärkeyden mutta myös työpaikkojen paikalliseen edunvalvontaan pitää tämä asia vielä saada aikaiseksi.

Puheet eivät ole myöskään jääneet puheiksi vaan käytännön toiminnaksi Vantaan logistiikkakeskuksessa jossa työntekijät ovat järjestäneet ulosmarsseja ja ylityökieltoja. Jäsenistön ponnistelujen tueksi Mutta vaatii myös SAK:n johdolta tiukkaa toimintaa vierestä katselun sijaan.

— Me emme anna sortamisen jatkua enää. Tärkeintä tässä kaikessa on ollut se, että jäsenet itse ovat huomanneet, että teoilla on väliä ja että kun ryhdytään yhdessä tekemään, syntyy siitä tulosta. Ainoa tapa taistella vastaan on järjestäytyminen ja barrikadeille nousu. Yhdessä olemme vahvoja!

Lyhennetty versio julkaistu Eespäin!-lehdessä marraskuussa 2009.