Päätöksiin vastuuta – ei irtisanomisia

Salon kaupungin työntekijät osoittivat mieltään kaupungin leikkauspolitiikkaa vastaan maanantaina 21.10.2013.

Luokkakantaisen ay-liikkeen paluu

Julkisen sektorin kestävyysvaje ei ole vain Suomessa toisteltu fraasi. Pankkeja romahduttavan velkakriisin varjolla yritetään laajamittaista yhteiskunnan uudelleenjärjestelyä, jossa Euroopan unioni ja Kansainvälinen valuuttarahasto IMF kilvan vaativat valtioilta rajuja leikkauksia.

Sietämättömän tilanteen motivoimana ay-aktiivit kokoontuivat Roomassa 26.-27. lokakuuta rakentamaan kansainvälistä vastarintaa. Konferenssin kutsui koolle uusi italialainen julkisalojen liitto USB, joka ei pelkää pistää hanttiin Berlusconin hallituksen ja EU:n sanelupolitiikalle.

Kun kovimmat säästötoimet kohdistuvat maihin joissa sosiaalinen oikeudenmukaisuus on jo ennestään huonoissa kantimissa, ovat seuraukset sen mukaisia. Vuonna 2010 perustettu USB on jo ehtinyt järjestää yhden Italian pysäyttäneen yleislakon CGIL-keskusjärjestön kanssa ja seuraavaa suunnitellaan joulukuulle. Välimeren rannalla ammattiyhdistysliike on luokkataistelun eturintamassa.

Kansainvälistä perspektiiviä

Konferenssin edetessä kuultiin monia puheenvuoroja eurooppalaisten liittojen edustajilta, EU:n ytimestä Belgiasta ja Ranskasta aina Kreikkaan ja Serbiaan saakka. Pohjoista ulottuvuutta edusti Kriittinen ay-verkosto, joka toi kokoukseen postialan näkökulman.

Hätkähdyttävää oli, miten maantieteellisestä sijainnista huolimatta puheista välittyi hyvin samankaltainen kuva. Jopa kuntien pakkoliitokset, joiden voisi kuvitella olevan Suomen erityispiirre, toistuvat samalla kaavalla Portugalissa, toisella puolen Eurooppaa. Parhaiten kokonaiskuvan EU:n linjasta sai konferenssissa julkistetusta tutkimuksesta, joka käytti Eurostatin omia tilastotietoja.

Lähes kaikissa EU-maissa julkisia menoja on leikattu raskaalla kädellä, mutta viime vuosikymmenen aikana julkinen velka on itse asiassa kasvanut koko EU:n alueella lähes kolmanneksella. Työttömyysturvaa on leikattu 10.82 prosenttiyksikköä, samalla kun työnantajien osuus sosiaaliturvamaksuissa on pienentynyt keskimäärin 8.33 prosenttiyksikköä ja työttömyysaste kasvanut 18.24 prosenttiyksikköä. Ulkoistettuihin palveluihin käytettiin vuonna 2009 21,64% enemmän rahaa kuin 2000.

Tilastot osoittivat kiistatta valheiksi EU-ministerien puheet leikkausten välttämättömyydestä kriisin estämiseksi. Pikemminkin voidaan sanoa, että EU:n, IMF:n ja EKP:n muodostaman epäpyhän kolminaisuuden sokeat yksityistämiset ja sääntelyn purkamiset ovat itse asiassa olleet aiheuttamassa EU:n velkakriisiä.

– Ongelmamme eivät ole kansallisia vaan Euroopan komissiosta tulevissa linjauksissa, summasi USB:n puheenjohtaja Pierpaolo Lombardi.

Julkisten palvelujen puolesta

Eteläisessä Euroopassa maa toisensa jälkeen on ryhtynyt yleislakkoon vastalauseena työväen oikeuksia lokaan polkevalle markkinadiktatuurille. Italiassa USB marssi 15. lokakuuta rinta rinnan torinvaltaajien kanssa. Pohjoismaissa ei vielä ole nähty sosiaaliturvan leikkauksia, palkkojen alennuksia ja ay-liikkeen oikeuksien kaventamisia samassa mittakaavassa, mutta kriisin edetessä se on vain ajan kysymys.

Lombardin mielestä eurooppalaisten ammattiliittojen ja -osastojen onkin keskinäisen valtapelin sijaan käytävä demokratian ja avoimuuden hengessä konkreettiseen kansainväliseen yhteistyöhön. Vaihtoehtona on tulla pääomapiirien jyräämäksi.

Rajojen välisen yhteistyön tarve ei jäänyt pelkäksi toteamukseksi, sillä konferenssi oli samalla uuden eurooppalaisen julkisalojen liittojen yhteistyöelimen (TUI-PS-S Europe) ensimmäinen, perustava kokous. Elin toimii Maailman ammattijärjestöjen liiton osana, mutta korostaa yhteistyötä kattojärjestöön katsomatta. Mukaan tervetulleita myös liitot EU:n ja euron ulkopuolisista maista.

Konferenssissa hyväksyttiin myös aloite toimintapäivästä hyvinvointivaltion puolustamiseksi 23. helmikuuta. Rakenteilla on myös luokkakantainen palkansaajien tutkimuslaitos vastavoimaksi viralliselle uusliberalistiselle talousopille.

Luokkakantainen ay-toiminta on tehnyt Euroopassa näyttävän paluun. Tehdään sama Suomessa!

Työväen toimintapäivän 29.9. avaus

Eurooppalainen ay-liike osoitti mieltään leikkaus- ja kurjistamispolitiikkaa vastaan EAY:n toimintapäivänä 29. syyskuuta kaikkialla Euroopassa. Päätapahtumassa Brysselissä jopa 100 000 mielenosoittajaa marssi EU:n valtionvarainministereitä vastaan, jotka kokoontuvat samaan aikaan Brysselissä. Eri maissa järjestettiin lisäksi omia valtakunnallisia ja paikallisia tapahtumia, ulosmarsseja, mielenosoituksia ja jopa yleislakkoja. Myös ympäri Suomen järjestettiin tempauksia ja mielenilmauksia.

Helsingissä ay-liike ja kansalaisjärjestöt järjestivät toritapahtuman työväen perinteisellä kokouspaikalla, Hakaniemen torilla. Kuulijoille tarjottiin soppaa ja tiukkaa asiaa, protestilauluja unohtamatta. Avauspuheenvuorot pitivät KRAY:n Sippo Kähmi ja SAK:n Simo Utriainen.

Järjestäjinä häärivät SAK:n Pääkaupunkiseudun Ammatillinen Paikallisjärjestö ja Kriittinen ay-verkosto KRAY, ammattiosastoista Helsingin Kirvesmiehet, Helsingin Maalarit, Metalli 5, PAU:n Uudenmaan ja Pasilan osastot sekä kansalaisjärjestöistä Asukasliitto, Vaihtoehto EU:lle, Oikeutta Siivoojille, Vastavoima, Vasemmisto-opiskelijat VASOP ry, sekä Helsingin Työttömät HETY ry.

Järjestöjen yhteisenä huolena on, että julkisten menojen leikkaukset johtavat työpaikkojen vähentymiseen ja lisääntyvään sosiaaliseen turvattomuuteen. Pahimmassa tapauksessa menojen karsimiset voivat johtaa epävarmassa ja haavoittuvassa taloustilanteessa Euroopan uuteen lamaan.

Suomen työväki toimintaan leikkauksia vastaan!

Kriittisen ay-verkoston KRAY:n haastattelussa helsinkiläisiltä duunareilta kysyttiin, miksi he aikovat osallistua Euroopan ammattijärjestöjen yhteiseen toimintapäivään 29.9.2010 leikkauspolitiikkaa vastaan. Miksi liittojen ja kansojen välinen solidaarisuus on työväenliikkeelle tärkeää? Miksi työläisten kannattaa nousta vastarintaan oikeistolaisen talouspolitiikan kumoamiseksi?

Lisätietoja toimintapäivästä http://29-9-toimintapaiva.blogspot.com/ ja http://kriittinenayverkosto.blogspot.com

Helsingissä 29.9. tapahtuman paikka on Hakaniemen tori ja aika klo 16. Pääkaupunkiseudun Ammatillinen Paikallisjärjestö, Kriittinen ay-verkosto KRAY ja lukuisa joukko ammatillisia aluejärjestöjä, ammattiosastoja ja kansalaisliikkeitä järjestävät Toritapahtuman Hakaniemen torilla klo 16.00 — 18.00.

Kieltäydymme jatkamasta herrojen velkojen maksamista!

Eurooppalaisen ay-liikkeen toimintapäivänä 29. syyskuuta Euroopan työväki lähettää Brysseliin voimakkaan viestin: Me kieltäydymme jatkamasta herrojen velkojen maksamista.

– Meidän selkänahoistamme on revitty jo liikaa. Jatkuvat julkisen sektorin leikkauskuurit ainoastaan syventävät todellista ihmisten kriisiä, työttömyyttä ja köyhyyttä. Tämä on totta kaikkialla missä leikkauksiin on ryhdytty, myös Suomessa, sanoo Kriittisen ay-verkoston aktiivi Sippo Kähmi.

– Pelkkien Brysselin arkistoihin hukkuvien kannanottojen ja ay-turismin lisäksi tarvitaan paikallista toimintaa, jonka mahdollisuus tuntuu unohtuneen monen liiton johdolta. Kuvitellaan, että osallistumalla valtakoneiston kokouksiin ja työryhmiin voidaan saada aikaan muutos ilman ikävän epäkohteliaita voimannäyttöjä.

Porvareilla ei ole kuitenkaan mitään tarvetta kuunnella liikettä, joka ei pysty mobilisoimaan rivejään.

– Päivä lakossa tai edes ylityökiellossa pakottaisi kuuntelemaan ihan eri tavalla kuin tuhat lobbaria Euroopan byrokratian koneistossa, sanoo Kähmi.

Velanoton taustalla pankkien pelastaminen

Meille myydään ideaa, että valtavista valtionveloista irti pääsemiseksi on leikattava julkista sektoria. Moni on niellyt mukisematta vulgaarin talousjärkeilyn, jonka mukaan julkisen talouden tehostaminen on avain velkaantumiskierteen pysäyttämiseksi.

– Tässä kertomuksessa unohtuu, että valtiontalouden pohjaa ovat leikanneet porvarit itse firmojen ja suurituloisten verohelpotuksilla sekä pankkien elvytystoimilla. Finanssikriisin myötä yksityinen pankkisektori pelastettiin ottamalla valtavat määrät velkaa. Lähetettiinpä sitä ulkomaillekin 1,6 miljardia, toteaa Sippo Kähmi.

Velkaa myös otetaan koko ajan lisää: ensi vuonna 13 miljardia – vuoteen 2013 mennessä sitä on jo 103 miljardia euroa.

– Työväki ei voi olla leikkausten syynä, sillä työn tuottavuus on historiallisen korkealla.

Posti- ja logistiikka-alalla työskentelevä Kähmi tietää omasta kokemuksestaan hyvin, miten hurjalla tahdilla tehostamistoimiin on viime vuosina ryhdytty.

– Me postilaiset tunnemme sen hyvin konkreettisesti selkärangassamme, kun sama määrä työtä jaetaan jatkuvasti yhä pienemmälle porukalle. Palkinnoksi saimme hallituksen työryhmältä lakiesityksen, joka entisestään romuttaa julkista postisektoria. Tähän leikkiin ryhtymällä työläinen ei voi kuin hävitä, pohtii Kähmi.

Nyt käydään puhdasta luokkataistelua

Ja samaa myrkkyä juotetaan nyt koko julkiselle sektorille. Sippo Kähmi kertoo, että hallitus aikoo vähentää valtiolta yhteensä 14 529 työpaikkaa. Budjettiesityksen myötä samoin tulee käymään kuntatasolla.

– Työllistämisen ja kuntien rahat jäävät puuttumaan, tärkeintä on jatkaa yritysten verohelpotuksia. Kuten aina, selitykseksi riittää, ettei vaihtoehtoja ole.

Moni luulee että tämä on suomalaisen talouden ilmiö, mutta sama asetelma toistuu Kähmin mukaan kaikissa kapitalistisissa maissa.

– Jatkuva yksityistäminen ja julkistalouden kurjistaminen ei ole äkillinen kriisitoimenpide vaan osa tietoista pitkän linjan suunnitelmaa, joka on jo aikoja sitten päätetty G20-huippukokouksissa ja EU-tasolla Lissabonin sopimuksessa ja 2020-strategiassa. Julkinen sektori on alusta alkaen nähty ongelmana joka tulee poistaa päiväjärjestyksestä, lataa Kähmi.

Hänen mukaansa kyse on puhtaasta luokkataistelusta.

– Ainoa syy, miksei sitä kutsuta oikealla nimellään on, että pääomapuoli on voitolla. Ay-liike on sulkenut silmänsä tältä perustotuudelta ja antanut lähes ilman kamppailua huimia myönnytyksiä vastapuolelle. Nyt työväki ympäri maailman on heräämässä taistelemaan vastaan, ja korkea aika onkin.

Yleislakko Hakaniementorilla?

Suomessa usein toisteltu mantra on, etteivät nuoret ole kiinnostuneita ay-liikkeestä tai edes tiedä mikä se on. Toimintapäivä olisi Sippo Kähmin mielestä erinomainen hetki näyttää niin vanhoille kuin nuorille, että ammattiyhdistysliike on muutakin kuin työttömyysrahoja ja Extreme Duudsoneita mainoskatkolla – kansalaisliike, joka puolustaa sekä jäseniään että koko suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa.

– Kriittinen ay-verkosto on aktivoitunut omalta osaltaan muistuttamaan ihmisiä ay-liikkeen perinteistä. Aiommekin järjestää toimintapäivänä Hakaniemen torille yleislakon tavalla tai toisella. Me vaadimme vastuuttomien yksityisen sektorin pikavippien sijaan rahaa työllistämiseen, palkkoihin, eläkkeisiin, julkisiin palveluihin ja ympäristöinvestointeihin, listaa nuori ammattiyhdistysaktiivi.

Sloganiksi sopii vaikkapa: Me emme ole olemassa taloutta varten, talous on meitä varten!

Lainaus tiedonantaja.fi -verkkolehdestä 3.9.2010.

Me tarvitsemme joukkoliikenteen!

Porvarihallituksen budjettiesitystä vastustaneessa mielenosoituksessa Helsingin Säätytalolla 19.8.2010 piirisihteeri Tiina Maria Sandberg luki Suomen kommunistisen puolueen kannanoton julkisen liikenteen puolesta.

Budjettiesitys vuodelle 2011 ei lupaa hyvää julkiselle, eikä muullekaan liikenteelle. Määrärahoja supistetaan tai niihin tehdään niin pieniä korotuksia, että kustannustason nousun myötä käytettävissä oleva rahamäärä supistuu. Tämä tarkoitaa bussilinjojen vähentämistä entisestään.

Joukkoliikenteen tulee palvella ensisijaisesti ihmisten jokapäiväisen elämisen asettamia tarpeita. Jokapäiväisiin palveluihin ja töihin pitää päästä nopeasti ja vaivattomasti myös ilman omaa autoa.

Julkinen liikenne ei saa olla voitontavoittelun väline. On väärin miettiä pelkkää hintaa kun puhutaan palvelusta, joka on välttämättömyys. Joukkoliikenteen jatkuvat hinnankorotukset ovat käyneet monelle sietämättömiksi. Pienituloiset kohtaavat ongelmia muutenkin, heidän syrjäytymistään ei pidä enää lisätä viemällä heiltä mahdollisuus joukkoliikenteen käyttöön korottamalla lippujen hintoja.

Joukkoliikenteen pitää olla hinta-laatusuhteeltaan niin hyvää, että se vähentää tarpeetonta yksityisautoilua. Yksityisautoilu Uudellamaalla ei ole monelle vapaaehtoinen vaan pakon sanelema valinta. Tähän ongelmaan pitää puuttua nykyistä pontevammin muun muassa lisäämällä poikittaista liikennettä ja tekemällä eri liikennemuotojen yhdistämisestä helppoa.

Juna- ja bussiliikenteen toistuvista ongelmista päästään eroon suuntaamalla budjettiesityksessä lisää rahaa liikenteen infrastruktuurin parantamiseen. Myös valtion tukea heikosti tuottaville, mutta asukkaille tärkeille linjoille tulee lisätä, ettei kävisi näin:

Eurooppalaisen unelman raunioilla

Euroopan vasemmiston ay-verkosto kokoontui Helsingissä 8.5.2010, aiheenaan julkinen sektori ja sen alasajo. Aihe oli polttavan ajankohtainen, sillä Kreikan kautta koko Euroopan unionissa julkiset palvelut ovat yhä brutaalimmaksi muuttuvan hyökkäyksen kohteena.

Seitsemättä kertaa kokoontuva verkosto oli kutsunut alustamaan JHL:n eurooppalaisen kattojärjestön EPSU:n kansliapäällikkö Carola Fischbach-Pyttelin. Kahdeksaa miljoonaa julkisten alojen työläistä edustava liitto on käynyt monia kamppailuja EU-tasolla, viimeisimpänä työaikadirektiivistä.

Fischbach-Pyttelin mukaan julkista sektoria ei saa jättää perustavasti epävakaiden markkinoiden hoidettavaksi, sillä se on elintärkeä sosiaalisen oikeudenmukaisuuden luoja. Eurooppa tarvitsee sitä nyt enemmän kuin koskaan päästäkseen ylös ahneiden pankkiirien luomasta kriisistä, mutta EU:n politiikka on täysin päinvastaista. Nyt Kreikasta on tehty laboratorio, jossa EU kokeilee miten pitkälle se voi mennä.

Kaikki olivat yhtä mieltä, ettei tukipaketilla auteta kreikkalaisia vaan juuri niitä tahoja jotka kriisin aiheuttivatkin – pankkeja ja rahoituslaitoksia. Kreikka on maksanut jo 300 miljardia euroa pelkkää korkoa. Ateenan kuntatyöläisten liiton Costas Isychos ei peitellyt närkästystään. – Ei tämä ole apupaketti, tämä on silkkaa koronkiskontaa! IMF käskee meidän sulkea tuottamattomat sairaalamme. Kuinka sairaala voisikaan olla tuottava? Pitäisikö sen olla supermarketti?

Kielikuvia ei säästelty tilanteen kestämättömyydestä puhuttaessa. Nuria Lozanon mielestä kyse on taloudellisesta terrorismista, jossa ihmiset heitetään pillastuneena laukkaavien markkinoiden kavioiden alle. Toisaalta puhuttiin markkinoiden diktatuurista, sillä demokratia on Kreikassa käytännössä lakkautettu. Työehtosopimuksista ei enää voi neuvotella ja valitusoikeutta ei ole kun EU ja IMF ulosmittaavat valtion toimintoja.

Vain Naton sotakoneiston budjetti pysyy ennallaan. Kreikkalaiset toverit muistuttivat, että samalla kun pääministeri Papandreou on neuvotellut lainoista, Kreikka on vieläkin neljänneksi suurin aseostaja suhteessa bruttokansantuotteeseensa.

Ahneet kreikkalaiset myytti

Suomen mediassa Kreikan katastrofi on pöyristyttävästi onnistuttu kääntämään laiskojen työläisten ja etenkin ahneen ay-liikkeen aiheuttamaksi. Iso numero on tehty varhaisesta eläkeiästä ja esimerkiksi metsureiden ulkotyölisistä. Verkoston kreikkalaisten vieraiden lyödessä faktoja pöytään valtamediaan pesiytyneet väitteet paljastuivat nopeasti vääristelyksi ja suoranaiseksi valehteluksi.

Kaikkine lisineenkin kreikkalaiset metsurit nimittäin saavat moninkertaisesti suomalaisia pienempää palkkaa. Keskimääräisesti tavallinen duunari painaa tuhannen euron kuukausipalkalla 42 tunnin työviikkoa, ja jää eläkkeelle 61,4 vuoden iässä. EU:n oma Eurostat tietää kertoa, että tämä on selvästi eurooppalaisen keskitason 61,1 yläpuolella. Julkisen sektorin osuus työvoimasta on myös selvästi pienempi kuin vaikkapa Ranskassa tai Hollannissa – ja palkkataso jatkuvassa laskussa.

Myös Synaspismós-puolueessa toimiva Isychos totesi laissez faire-dogman tulleen tiensä päähän – eikä se ole enää vasemmistolainen mielipide vaan objektiivinen fakta. Viimeistään Kreikka osoittaa ettei vuonna 2008 alkaneessa lamassa ole kyse vain yksittäisistä finanssikriiseistä vaan koko globaalin kapitalistisen järjestelmän mahdottomuudesta. – Ongelma koskee Välimeren valtioiden lisäksi koko Eurooppaa ja maailmaa. Kyse on maailmanlaajuisesta markkinavoimien sodasta yhteiskuntaa vastaan, latasi Isychos.

Sekä Fischbach-Pyttel että Isychos nostivat puheenvuoroissaan esiin idean eurooppalaisesta unelmasta. Se ei ole sama kuin american dream tai EU:n ajama neoliberaali markkinoiden määrittelemä järjestelmä, vaan sosiaalisesti oikeudenmukainen yhteiskunta jossa toimii vanha kreikkalainen keksintö – demokratia. Jos Euroopan komissio ei halua sitä rakentaa, on meidän mentävä kaduille toteuttamaan se itse.

Julkaistu Tiedonantajassa ja

Suukapula vaarantaa akateemisen vapauden

Professori: Suukapula vaarantaa akateemisen vapauden

Taloustutkija arvostelee akateemisen vapauden rajoittamista ja salassapitosopimuksia erityisesti julkisella sektorilla. Ylen Aamu-tv:ssä vierailleen professori Otto Toivasen mielestä verovaroilla palkatun tutkijan tehtävä ei ole myötäillä päättäjiä.

Helsingin taloustieteellisen tutkimuskeskuksen johtaja Otto Toivanen pitää valitettavana, että julkisissa tutkijaviroissa työskentelevien asiantuntijoiden sananvapautta rajoitetaan heidän työnantajiensa taholta.

Toivanen viittaa muun muassa kirjalliseen varoitukseen, jonka VTT:n tutkija sai kommentoituaan julkisuudessa ydinvoimapäätöksen valmistelua.

– VTT kuitenkin suurelta osin pyörii verovaroilla. Näitä varoja on käytetty tutkijoiden palkkaamiseen, jotta he tuottaisivat uutta tutkimustietoa ja osaltaan saattaisivat sen tiedon yhteiskunnallisen päätöksenteon pohjaksi. Jos tätä vesitetään sitä kautta, että heille asetetaan suukapula, koko järjestelmähän siinä vaarantuu, professori Toivanen sanoi Ylen Aamu-tv:n haastattelussa.

Toivasen mukaan asiantuntijoiden tehtävä ei ole myötäillä päätöksentekijöitä. Hänen mielestään on yhteiskunnan kannalta järkevää, että on tutkijoita, joilla ei ole tarvetta kertoa vain sitä, mitä heiltä odotetaan, vaan he voivat kertoa ja perustella oman näkemyksensä.

Kokoomus pelkää isoäititulvaa

Kokoomus pelkää isoäititulvaa, jos lakia muutetaan – HS.fi – Politiikka
http://www.hs.fi
Kokoomuksen kansanedustajan Ben Zyskowiczin mukaan julkisuudessa olleiden isoäitien käännyttämisen ei pidä johtaa siihen, että ulkomaalaislakiin tehdään muutoksia. Kokoomuksen eduskuntaryhmä pelkää, että lain muuttaminen joustavammaksi voisi tuoda lähialueilta lukuisia huonokuntoisia vanhuksia

isoäitien tulva. Mikä olisikaan pelottavampaa kuin vanhuksista huolehtiminen? salaa vielä ymmärrän jos näin ajatellaan mutta että kehtaavat ääneen sanoa moista.

minunkin isoäitini tuli siirtolaisena karjalasta, piti kyllä vaihtaa nimi ja uskonto, se on sitä integraatiota. onneksi ei ollut zyskovitsin pena käännyttelemässä.